Pikkujoulujen petit fourit

Pikkujoulujen petit fourit

Quatre-quarts

Kyseessä on alun perin 1700-luvulta peräisin oleva, nykyisin Euroopassa Starbucks-kahvilaketjun muodikkaaksi tekemä kuivakakku. Sen keksimisestä pyrkivät omimaan kunnian niin englantilaiset, ranskalaiset kuin espanjalaisetkin. Englannissa ja Espanjassa kakku tunnetaan nimellä ”pound cake”, Ranskassa puolestaan ”quatre-quarts”. Molemmat nimet viittaavat siihen, että voita, sokeria, jauhoja sekä kanamunia tulee taikinaan yhtä paljon (yhden naulan verran, tai neljä neljäsosaa). Kakku leivotaan Ranskassa yleensä suorakaiteen muotoiseen vuokaan, ja Englannissa pyöreään, mutta mikään ei estä tekemästä minkä tahansa kokoisia- tai muotoisia kakkuja tai kakkusia.

Ranskalaisissa resepteissä neuvotaan toisinaan joko vispaamaan kananmunan valkuaiset erikseen tai jättämään jopa keltuaiset kokonaan pois, mutta itse pidän perinteisemmällä tavalla tehtyä paremman makuisena. Joissakin yhdysvaltalaisissa resepteissä osa voista korvataan smetanalla, jolloin lopputulos on miellyttävästi pistävän makuinen. Usein näkee kakun päällä myös sokerikuorrutteen, mutta mielestäni silloin lopputulos ei ole aivan yhtä elegantti. Sen sijaan Karibianmeren saarilla jouluisin tarjoiltavat kakut, jotka maustetaan rommilla, toimivat kerrassaan erinomaisen hyvin.

Katso resepti.

Quatre-quarts

Madeleinet

Ranskan koilisosassa sijaitsevan Lorrainen lahja ranskalaiselle leipomokulttuurille on itseoikeutetusti madeleinet, simpukankuoren muotoiset pienet ja pehmeät leivonnaiset. Kuten ranskalaisiin leivonnaisiin usein, niin myös madeleinien syntyyn liittyy tarina. Kertoman mukaan Puolan entinen kuningas Stanisław Leszczyński, joka oli kruunusta luovuttuaan saanut lohdutuksena läänityksekseen Lothringenin herttuakunnan, järjesti linnassaan vuonna 1755 hipat. Kesken jälkiruoan valmistuksen keittiömestari riitautui kuitenkin hovimestarin kanssa, heitti essunsa lattialle ja painui ulos keittiön ovi perässään paukkuen. Apuun astui vieraana olevan Perrotin de Baumontin markiisin eräs palvelijattarista, joka valmisti nopeasti isoäitinsä reseptin mukaisia leivonnaisia. Vieraat rakastivat näitä pieniä kakkusia ja ilta oli pelastettu! Puolalainen isäntä tiedusteli tytön nimeä nimetäkseen leivonnaiset hänen mukaansa. Tyttö oli nimeltään Madeleine Paulmier, ja hänen nimellään nämä herkut edelleen tunnetaan.

Muitakin tarinoita madeleinien synnystä tunnetaan, mutta ei yhtään näin viehättävää. Oli tarina tosi tai vähemmän tosi, niin toden teolla tunnetuiksi madeleinet nousivat ranskalaisen keittiön suurmiesten Antonin Carêmen ja Grimod de la Reynièren esiteltyä ne gastronomian alan merkkiteoksissaan. Viimeistään 1900-luvun merkittävimmän modernistin Marcel Proustin nostaessa madeleinet pääteoksensa Kadonnutta aikaa etsimässä sivuille takaumia käsittelevässä kohtauksessaan, olivat nämä 1700-luvun lorrainelaisen palvelijattaren pienet leivonnaiset kohonneet ranskalaisen leipomohistorian kirkkaimpaan kärkeen.

Katso resepti.

Madeleinet

Suklaatryffelit

Ranskalainen kulinaarihistoria on täynnä sattumalla tai vahingossa syntyneitä reseptejä. Myös suklaatryffelien kerrotaan syntyneen epäonnisen tilanteen pakottamana. Savoijilainen sokerileipuri Louis Dufour huomasi joulun alla 1895 tärkeimpien raaka-aineidensa olevan lopussa. Tilanne oli leipurin maineen kannalta kauhea, sillä hän oli ottanut useilta asiakkailta tilaukset vastaan eikä uusi lähetys ehtisi ajoissa ennen joulua mitenkään vuoristoon perille. Ylpeänä miehenä hän ei myöskään voinut kuvitellakaan lähtevänsä kolkuttelemaan kilpailijoiden ovia. Ei auttanut muu kuin hyödyntää kaikkea mitä keittiöstä löytyi. Dufourin alkuperäinen resepti sisälsi ranskankermaa, vaniljaa sekä kaakaojauhetta, joista muotoiltiin käsin palloja, jotka dipattiin sulaan suklaaseen. Koska lopputulos ei ollut kovinkaan juhlavan näköinen, päätti epätoivoinen sokerileipuri pyöritellä pallerot vielä kertaalleen kaakaojauhossa. Lopputulos muistutti hieman alueella talvisin maan alla kasvavia erittäin arvostettuja sieniä – tryffeleitä, joiden mukaan Dufour nimesi luomuksensa. Asiakkaat ihastuivat uutuuteen, eikä Dufour pelkästään säilyttänyt kasvojaan, vaan hän nousi kertaheitolla sokerileipurien aateliin.

Katso resepti.

Tryffelit

Rocherit

Rocherit ovat ronskisti pyöreän muotoisia suklaakonvehteja. Konvehdit mielletään yleisesti nykyisin italialaisen valmistajan Ferreron keksinnöksi, mutta oikeasti kyseinen firma (joka on kehittänyt myös Nutellan, Kinderin sekä Tic-Tacit) on ainoastaan onnistunut vuonna 1982 lanseeraamansa Ferrero Rocher -tuotteensa brändäämisessä kilpailijoitaan paremmin. Rocher tarkoittaa ranskaksi kivenmurikkaa, ja näitä palleroita on Ranskassa käytetty jo satoja vuosia jälkiruokapöytien korkeiden keskuskoristeiden – pièce montéeiden – valmistuksessa. Rocherit voi maustaa monella eri tavalla (esim. kookoksella maustettuja kutsutaan ranskaksi nimellä congolais, eli kongolaiset), ja niiden koko voi vaihdella viinirypäleestä pingispalloon. Useat konvehtivalmistajat käyttävät rocheriensa täytteenä teollisesti valmistettua pralinea, mutta oheisessa reseptissä se valmistetaan itse paahdetuista manteleista ja hasselpähkinöistä. 

Katso resepti.

Rocherit

Marmeladit

Marmeladit tunnettiin jo antiikin Kreikassa, jossa oli opittu, että hedelmiä ja hunajaa keitettäessä massan viilennyttyä se jähmettyi kauniisti. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät, joissa marmeladi-nimi (muodossa ”marmaladoo”) mainitaan, ovat 1400-luvun Englannista, joskin nimitys on lainasana ranskan kautta portugalista. Varhaisimmissa marmeladeissa käytettiin aina sevilleläisiä appelsiineja, ja sitä tarjottiin nimenomaan iltaisin teen kanssa. Skotlantilaiset keksivät siirtää marmeladit aamiaispöytään 1700-luvulla, ja siitä saakka appelsiinimarmeladi onkin kuulunut erottamattomasti mannermaiseen aamiaiseen. Ovatpa skotit, ja erityisesti itärannikolla sijaitsevan Dundeen asukkaat yrittäneet omia kunnian marmeladin keksimisestä. Skotlantilaisen tarinan mukaan Sevillestä appelsiinilastissa matkalla ollut laiva jämähti huonon sään vuoksi pitkäksi aikaa Dundeen satamaan. Appelsiinit uhkasivat pilaantua, joten paikallinen kauppias osti pilkkahintaan koko lastin, joista paikallinen Rouva Keiller keitteli sitten ensimmäiset appelsiinimarmeladit. Uskoo ken haluaa. 

Katso resepti.

Marmeladit

Sesonki:

Plain text

  • Et voi lisätä HTML-tageja.
  • Verkko- ja sähköposti-osoitteet muuttuvat linkeiksi automaattisesti.
  • Pitkät lauseet rivittyvät automaattisesti.