Puurolla pärjää pitkään

Puuroja on syöty kaikkialla maailmassa kaikkina aikoina. Vilja on ollut todella pitkään ihmisen ravintoa. Sen merkitys näkyy vanhoissa kirjoituksissa, sananlaskuissa, muinaisjäännöksissä ja kauppavälineenä. 2020-luvulla puuro on nostanut suosiotaan, puuro ei ole enää vain koulujen pitkän ajan ruokalistojen suosikki, joissa pitkään haudutettu maitoon valmistettu (uuni)ohrapuuro on usein kärkisijoilla, vaan puuro on jopa ravintolatason ruokaa.

Puuroa valmistetaan edelleen perinteisistä viljojen, kauran, ohran, vehnän ja rukiin suurimoista ja hiutaleista, mutta sitä tehdään myös riisistä ja tattarista sekä siemenistä, kuten chian siemenistä.

Kasto tästä Ohrauunipuuro-resepti tästä.

Kaurahiutaleet sopivat hyvin puuroihin

Suurimoiden lisäksi isot kaurahiutaleet sopivat hyvin uunipuuroon. Kaurahiutaleita myydään erikokoisina ja eri tavalla myllyssä hiutaloituina. Myllyn Paras Iso Kaurahiutale valmistetaan kokonaisista, leikkaamattomista kauran jyvistä, kun taas Myllyn Paras Pikakaurahiutale valmistuu siten, että jyvä leikataan myllyssä hyvin ohuiksi viipaleiksi. Näistä ohuista viipaleista litistetään valssien välissä hyvin ohuita pikahiutaleita. Pikahiutaleet imevät nopeasti nestettä itseensä, jolloin ne kypsyvät keitettäessä jopa yhdessä minuutissa, kun ison kaurahiutaleen kypsymisaika on 15 minuuttia. Tavallinen Myllyn Paras Kaurahiutale on vähän leikattua kauraa höyrytettynä ja sen kypsymisaika on 5 minuuttia, mutta toki sitäkin voi hauduttaa pidempään, jos aikaa on. Isoista Kaurahiutaleista valmistettu Hunajainen kaura-omenapuuro -resepti löytyy tämän linkin takaa.

Puurot ovat ruokavaliossa hyviä hiilihydraatinlähteitä

Puurot ovat ruokavaliossa hyviä hiilihydraatinlähteitä eli niistä saadaan pitkäkestoista energiaa, koska hiilihydraatit imeytyvät hitaasti. Tällöin verensokeri pysyy riittävällä tasolla ja jaksetaan hoitaa kotiaskareet, liikkua ja ulkoilla. Hyviä hiilihydraattilähteitä ovat mm. kaurasta, rukiista, ohrasta ja vehnästä valmistetut täysjyväviljatuotteet sekä juurekset, vihannekset, marjat ja hedelmät. Huono hiilihydraatin lähde on valkoinen sokeri, koska se on lyhytketjuista sakkaroosia eikä se sisällä mitään tärkeitä ravintoaineita. Niinpä puuro on ylivoimainen verrattuna esimerkiksi sokerisiin maissihiutaleisiin, joita varsinkin moni lapsi saattaa himoita.

Viljoista perinteinen kaura on monessa suhteessa ravitsemuksellisesti arvokas vilja ja niinpä klassikkopuuro, kaurapuuro on kaikin puolin mainio ruoka. Toki myös muista viljoista, kuteen rukiista ja ohrasta, saa ravitsevia puuroja.

Eritoten kauran kuiduilla on terveysvaikutuksia. Kauranytimen lesekerros sisältää ravintokuitua, josta vähän yli puolet on liukoista kuitua eli beetaglukaania. Vehnässä tai rukiissa liukoista kuitua ei juuri ole, ohrassa sen sijaan on myös beetaglukaania. Beetaglukaanin kolesterolia alentava vaikutus vähentää vaaraa sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Seuraavassa tarkemmin kauran terveysvaikutukset (terveysväittämät), jotka EFSA ja EU ovat hyväksyneet kauralle.

Kauran neljä terveysväittämää

Ne liittyvät sydänterveyteen, kolesterolin hallintaan, verensokeriin ja vatsan hyvinvointiin.

1. Edistää veren kolesterolitasojen pysymistä normaalina. (EU Art. 13)

Terveysvaikutus toteutuu, kun 3 grammaa beetaglukaania nautitaan päivittäin. (EU:n hyväksymä terveysväite).

2. Kauran sisältämä beetaglukaani alentaa veren kolesterolia. Korkea veren kolesterolitaso on sydän- ja verisuonitautien riskitekijä (EU Art. 14)

Terveysvaikutus toteutuu, kun 3 grammaa beetaglukaania nautitaan päivittäin. (EU:n hyväksymä terveysväite).

3. Kauran beetaglukaani auttaa vähentämään veren glukoosipitoisuuden kohoamista aterian yhteydessä. (EU Art. 13)

Terveysvaikutus toteutuu, kun aterialla saa 4 grammaa beetaglukaania 30 grammaa aterian hiilihydraatteja kohden.

4. Kauran kuidut osallistuvat ulostemassan lisäämiseen (EU Art. 13)

Terveysvaikutus toteutuu, kun kaurajyvän kuitua on elintarvikkeessa vähintään 6 grammaa / 100 grammaa tuotetta.

(LÄHDE: Kaurakirja, Arja Elina Laine, Readme 2020)

Puuron voi valmistaa myös tuoremehuun

Kaurahiutaleisiin voidaan valssata kiinni kauraleseitä, jolloin saadaan erityisen kuitupitoisia kaurahiutaleita, kuten Myllyn Paras Pikakaura+Kuitu-hiutaleita. Esikypsytyksen ansiosta Pikakaura+Kuitu kypsyy puuroksi minuutissa, mutta puuroa voi hauduttaa mielellään pidempäänkin. Kun keität puuroa pitkään, beetaglukaani irtoaa parhaiten ja puuron rakenne on ihanan pehmeä vatsalle. Tässä Aurinkoinen kevätpuuro -reseptissä nesteenä on käytetty veden tai maidon sijaan keltaista appelsiinituoremehua, jolloin puurosta tulee kauniin keltaista. Mikäli puuronesteeksi käytettävä mehu on voimakasta, laimenna se vedellä tai maidolla. Pinnalle voit pilkkoa hedelmiä. Katso resepti tästä. 

Mikäli haluat mahdollisimman beetaglukaanipitoista puuroa, valmista puuro pelkästään kauraleseistä.

Suklaakauralesepuuro maistuu herkulliselta ja on täyttä lesettä. Raastettu suklaa puuron pinnalla tekee aamupuurosta nautinnon, kun suklaa sulaa kuumaan puuroon. Tämä puuro sopii myös fiksuksi välipalaksi. Löydät reseptin tästä. 

Puuro on kätevä aamiainen

Monille puuro on sama kuin aamupuuro. Puuro on itselleni yksi kätevimpiä arkiaamujen aamupaloja. Tarvitaan vain hiutaleita ja vettä – siitä syntyy yksinkertaisin puuro. Useimmiten keitän puuroni kattilassa, jos puuroa kanssani on syömässä muita. Jos syön yksin, valmistan mikropuuron hiutaleista ja vedestä. Marjat, talvisin pakastemarjat ja maito täydentävät aina aamupuuroani. Lapsuudessani puuro keitettiin maitoon, sillä silloin kotonani oli lehmiä. Tuosta ajasta on jäänyt makumuisto, jonka vuoksi kaipaan puuron kanssa edelleen maitoa, tosin nykyisin se on rasvatonta ja lorautan sen erikseen puurolautaselle eli en keitä puuroa yleensä maitoon. Seuraava sukupolvi eli tyttäreni käyttää kaurajuomaa puuron kanssa, lapsenlapseni taas vähän rasvaisempaa sinistä maitoa – niinpä meillä jokaisella lautaselliset puuroa ja marjoa, mutta jokaisella eri ”maito” puuron kanssa. Tässä kohtaa voisi sanoa, että puuro siirtyy äidiltä tyttärelle ja vieläpä tyttärentyttärelle, mutta maito ei. Aamupuuroni reseptin saat tästä. 

Mikropuuroni valmistan yleensä Myllyn Paras Pikakaura+Kuitua tai KARU Pikakaura-Ruishiutaleista. Jälkimmäinen valmistetaan kauran- ja rukiinjyvistä, jotka leikataan, esikypsytetään ja litistetään ohuiksi hiutaleiksi. Edellisestä tuotteesta kerroinkin jo aiemmin. Näissä pikahiutaleissa on mielestäni hyvä rakenne pikapuurolle eli leseet tai ruis tuovat rakennetta, eikä puuro ei ole liian hienoa/liisteristä. Mikrossa valmistuvan KARU hunaja-vadelmapuuron reseptin löydät tästä. 

Tuorepuuro syntyy turvottamalla hiutaleita

Tuorepuurot valmistuvat jääkaapissa itsekseen. Kun muistan, saatan sekoittaa puuron illalla valmiiksi jääkaappiin, jolloin se odottaa aamulla syöjäänsä. Myös välipaloina tuorepuurot ovat mainiota järkisyötävää. Edellä kerrotuista pikahiutaleista syntyy hyviä tuorepuuroja, kun niihin sekoitta vettä, mehua, maitoa tai jogurttia ja marjoja. Kurkkaa mustaherukoita ja luonnonjogurttia sisältävä KARU-tuorepuuro. 

Mansikka-inkiväärituorepuuro on myös yksi suosikeistani, joka syntyy turvottamalla hiutaleita ja leseitä marjasurvoksessa ja rahkassa tai vastaavissa aineissa. Tuorepuuron voi tehdä etukäteen illalla jääkaappiin, jos tuntuu, ettei jaksa aamulla valmistaa aamupalaa. Samoilla aineksilla syntyy smoothie, tällöin nestemäisiä aineita tarvitaan enemmän. Kurkkaa ohje tästä. 

Tattari kuuluu tatarkasveihin ja siitä jalostetaan niin hiutaleita, jauhoja kuin suurimoita. Näitä kaikkia voi käyttää puuroihin. Tattari itsessään ei sisällä gluteiinia. Ohuista Myllyn Paras Tattarihiutaleista syntyy maidoton, laktoositon ja vegaaninen puuro kattilassa keittäen, mikrossa valmistaen tai tuorepuuroksi tehden. Tattarituorepuuron reseptin saat tästä. 

Ruispuuro maistuu sekä lämpimänä että kylmänä

Moni pitää suomalaisen rukiin mausta myös puurossa ainakin silloin tällöin. Ruispuuro on perinnepuuro, joka on perinteisimmin valmistettu ruisjauhoihin ja veteen. Lämmin puuro tarjotaan voisilmän kera. Helppo resepti on tässä. 

Useimmiten ruisjauhoista tehty puuro on valmistettu mehuun ja marjoihin, jolloin on syntynyt ruismarjapuuro. Näitä molempia syötiin lapsuudenkodissani tehtynä joko puolukoista tai herukoista, siis länsisuomalaisittain viinimarjoista. Runsaskuituinen puuro sopii aamupalan lisäksi mainiosti väli- tai iltapalaksi. Puuro maistuu sekä lämpimänä että kylmänä. Ruispuolukkapuuro- resepti neljälle löytyy tästä. 

Nopeammin ruispuuro syntyy ruishiutaleista. Tähän Punaherukka-banaaniruispuuroon on käytetty raikkaita punaherukoita ja banaania pehmentämään herukoiden makua. Kun syöt puuroa noin 10 kertaa ilman suolaa, opit suolattomaan makuun. Jonkun aikaa sen jälkeen suolalla maustettu puuro alkaa maistua pahalta ja oudolta, kannattaa kokeilla. Turhalla suolalla ei kannata pilata puuroa.

Grahamjauhopuurossa on runsaasti kuitua

Puuroja voi valmistaa myös muista jauhoista kuin ruisjauhoista. Tässä vinkki Myllyn Paras Grahamjauhopuurolle. Grahamjauho on täysjyvävehnäjauhoa ja sisältää kaikki vehnänjyvän osat: alkion, ydin- ja kuorikerrokset. Grahamjauhossa on runsaasti kuitua. Yksinkertainen ja herkullinen puuro syntyy näin helposti, katso Graham-mustikkapuuro-ohje. 

Manna- ja vispipuurot ovat klassikoita

Manna- ja vispipuurot toimivat hyvin väli- tai iltapaloina. Perinteinen Mannapuuro keitetään maitoon, mutta toki pohjana voi käyttää erilaisia kasvipohjaisia juomia, kuten kaurajuomaa. Puuroa varten maito (esim. 1 litra) kuumennetaan koko ajan hämmentäen kiehuvaksi teflon/pinnoitetussa kattilassa. Mannasuurimot (1¼ dl litralle) ripotellaan sekaan vispilöiden. Jatkuva hämmennys on tärkeää, jotta maitopohjainen puuro ei pala pohjaan. Puuro kypsyy noin 10 minuutissa ja maustetaan haluttaessa suolalla. Mannapuuro maistuu niin kuumana kuin kylmänä. Jos haluat tehdä mannavelliä, käytä manna- tai kauramannasuurimoita vain ¾ dl. Maitoon keitetty mannapuuro rauhoittaa vatsaa ja tuo mielestäni hyvän unen. Ohje löytyy myös tästä. 

Vispipuuro on ihanaa herkkua

Vispipuuro tehdään perinteisesti mannasuurimoista ja puolukoista keitetystä mannapuurosta. Puolukan lisäksi herukat ja karviaiset sopivat oikein hyvin. Vadelmat lisänä tekevät puurosta entistäkin herkullisemman. Marjojen mehuisuus vaikuttaa puuron kiinteyteen, esimerkiksi 7 dl vettä ja 4 dl pakastepuolukoita on hyvä määrä. Pakastemarjat pehmenevät nopeasti ja niille noin 5 minuutin kiehutus riittää. Kokeile myös omenaa ja raparperia tai mustamarja-aroniaa ja puolukkaa. Jos korvaavista aineista ei irtoa nestettä yhtä paljon kuin puolukoista, käytä 8 dl vettä.

Jäähtynyt puuro vatkataan voimakkaasti vaahdoksi. Tämä onnistuu parhaiten, kun kuuman puurokattilan nostaa kylmään vesialtaaseen. Mikäli haluat kuitupitoisemman puuron, valmista puuro Myllyn Paras Kauramannasuurimoista. Se on valmistettu esikäsitellystä leikatusta kaurasta, josta on ennen kauran hiutalointia otettu erilleen kaurarakeet, joiden sekaan on lisätty vehnäjauhatuksen yhteydessä erotetut karkeat ydinrakeet eli mannasuurimot. Kuohkeimman vaahdon saat kuitenkin vaaleilla tavallisilla mannasuurimoilla ja mehulla. Toisaalta Kauramannasuurimon kuidut ja marjankuoret tuovat enemmän makua puuroon, mutta vaahto on pienempi. Löydät ohjeen tästä. 

Iki-ihana Suomi-ruoka on Mansikka mannapuuro. Valmista ensin tarpeeksi vahva mansikkainen mehu ja kuumenna se kiehuvaksi. Lisää mansikat mukaan ja vispaa joukkoon mannasuurimot ja sekoita silloin tällöin kypsymisen ajan n.10 minuuttia. Tarjoile mansikoiden ja maidon kanssa joko kuumana tai kylmänä.

Halutessasi voit vaahdottaa tämänkin puuron vispipuuroksi. Laita tällöin mansikat vasta lopuksi päälle.

Riisipuuro kuuluu lähes kaikkien suomalaisten jouluun

Riisipuuro on suomalaisen joulun tärkeä perinneruoka, joka kuuluu lähes jokaisen jouluun. Ihanan pehmeä puuro syntyy perinteisistä aineksista: maitoa ja riisisuurimoita. Myös kasvisjuomia voi käyttää. Laita puuropöytään tarjolle riisipuuron perinteiset mausteet eli kanelia ja sokeria. Jos tarjoat puuroa jouluaattona, muista piilottaa lopuksi manteli riisipuuron joukkoon. Joka löytää mantelin, saa toivoa. Ja mikäpä estää syömästä riisipuuroa muulloinkin, kanelilla tai vaikkapa kesällä marjojen kanssa. Hyvä riisipuuroresepti on tässä. 

Puurosta saa proteiinia ja hiilihydraatteja

Treenarit ovat kiinnostuneita puuroista, joissa on paljon protskuja eli valkuaisaineita, hyvin hiilihydraatteja ja vähän rasvaa. Puuroon voidaan lisätä maidon lisäksi rahkaa tai raejuustoa, joskus jopa proteiinijauhetta tai muuta erikoisvalmistetta. Tällöin esimerkiksi Pehmeä proteiinipommi tattarista -ohje on mainio. 

Tavallisen liikkujan on hyvä muistaa, että tavallinen puuroannos maidon kanssa on hyvä proteiinin lähde. Puuroannoksesta, joka on valmistettu 1½ desilitrasta hiutaleita (53 g), proteiinia tarttuu mukaan 7,4 g grammaa. Kun tämän kanssa nauttii 1 dl maitoa, joka sisältää 3,3 g proteiinia ja 1 dl marjoja kertyy annoksesta n. 11 g proteiinia. Mikäli haluat vähän enemmän proteiineja, käytä uusia Myllyn Paras Kaura-härkäpapuhiutaleita, jotka valmistetaan kotimaisesta täysjyväkaurasta ja härkäpavusta. Tämä runsaskuituinen ja proteiinirikas hiutaleseos on trendikäs ja maukas vaihtoehto puuron valmistukseen treenaajalle. Nopeasti valmistuvan Kaura-härkäpapuhiutalepuuron resepti on tässä: https://www.myllynparas.fi/reseptit/kaura-harkapapupuuro

Toinen vaihtoehto on valmistaa täyteläinen, valkuaispitoinen puuro Myllyn Paras Kaura-härkäpapu Ateriarouheesta, joka on valmistettu täysjyväkaura- ja härkäpapurouheesta. Tätä maitopohjaista puuroa haudutetaan hartaudella reilu puoli tuntia, jolloin sen maku ja pehmeys on täydellinen. Katso ohje tästä.

Lounaspuuro on kätevä ja helppo ruoka

Puuro voi olla myös suolainen, puhutaankin niin sanotuista lounaspuuroista, savory oats. Runsas kulhollinen puuroa onkin mitä mainioin lounas tai vaikkapa iltaruoka, joka täyttää vatsan terveellisesti, halvalla ja ekologisesti. Trendikäs lounaspuuro tarjotaan syvästä kulhosta, myös englanninkielistä termiä ”bowl” käytetään, varsinkin jos menet ravintolaan syömään lounaspuuroa. Suolainen puuro voidaan valmistaa niin hiutaleista kuin suurimoista. Viljoiksi sopivat kaikki: kaura. ohra, ruis, vehnä ja myös riisi, tattari, amarantti ja kvinoa voivat olla ruokaisten puurojen perustana. Katso resepti Suolainen lounaspuurokulho sienillä ja juureksilla -reseptissä on pohjana Myllyn Paras Neljän viljan Hiutaleet. Katso ohje tästä. 

Suolainen lounaspuuro kreikkalaiseen tyyliin -puuroidean pohjana on monien suosikki, kreikkalainen salaatti. Isot leikkaamattomat Myllyn Paras kaurahiutaleet antavat hyvän rakenteen tälle trendikkäälle suolaiselle puurolle. Lisänä ovat salaatista tuttuja aineksia, tomaattia, kurkkua, fetaa, oliiveja jne. Löydät herkullisen reseptin salat tästä. 

Tattari on monissa maissa pääruoan raaka-aine, ei siis vain puuron, kuten meillä Suomessa moni ajattelee. Tattarihiutaleista valmistuukin tattarilounaspuuroruoka nopeasti, keittämisessä makua antamaan käytetään appelsiinimehua. Mukaan tulee lisäksi mm. lehtikaalia, paprikaa, maustekurkkua, sipulia ja haluttaessa pekonia. Mikäli paistat sipulin ja kaalin rypsiöljyssä, saat ruoasta vegaanisen. Lehtikaali-tattaripuuro, suolainen lounaspuuro venäläiseen tapaan -resepti paljastuu tästä. 

Paljastettakoon vielä yksi suolainen lounaspuurokulho, jossa inspiraation lähteenä on ollut italialainen keittiö. Pohjana on riisi, tarkemmin Myllyn Paras Riisihiutaleet, josta valmistetaan pikarisoton tyylinen lounaspuuro. Tämäkin kulhoruoka syntyy nopeasti, sillä riisihiutaleet kypsyvät riisiä paljon nopeammin ja savulohen käyttö tässä kalaruoassa on nopeaa. Mikäli haluat käyttää raakaa lohta, laita se kypsymään heti alkuvaiheessa. Katso Pikarisotto lohella, suolainen lounaspuurokulho italialaiseen tyyliin -resepti. 

Puurolla pärjäät hyvin!