KOTIVARA hätävarana kriisitilanteessa

Kotivara on hätävararuokaa, -juomaa ja muita perustarvikkeita. Kotivarasta kerrotaan viranomaissuosituksissa, joissa kotivara tarkoittaa nykyisin 72 tunnin varautumista häiriötilanteeseen. Tällä hetkellä viranomaissuosituksissa kerrotaan, että pitkittynyt sähkökatko tai puhtaan juomaveden loppuminen voivat aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät. Niinpä ”72 tuntia” on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille.

Kodeissa, niin omakotitaloissa, rivitaloissa kuin kerrostaloissa tulisi varautua pärjäämään mahdollisen häiriötilanteen tullen itsenäisesti – siis ainakin kolme vuorokautta, mutta käytännössä todennäköisimmin paljon pidempäänkin. Tätä varten tulee varata säilyvää ruokaa, juomaa ja lääkkeitä. Lisäksi tarvittaessa tulisi löytyä turvallinen varusteltu paikka, käytännössä väestösuoja, pommisuoja tai kellari. Edellä mainituissa tiloissa saatetaan tarvita puhdistettua ilmaa ja käymälä + vettä sekä makuualustoja ja huopia. Väestönsuojissa on yleensä valaisimet, joten pimeässä siellä ei tarvitse olla. Jokaisen pitää kuitenkin itse viedä mukanaan esimerkiksi ruokansa ja lääkkeensä. Väestönsuojista pitäisi löytyä myös pistorasiat esimerkiksi mikroaaltouunia ja jääkaappia varten.

Ennen vuonna 2011 muuttunutta Suomen pelastuslakia väestösuojat varusteltiin niin, että niissä voitaisiin viipyä jopa 10–14 vuorokautta. Tällöin vesimäärät, käymälät ja muu tarpeisto varattiin riittämään edellä mainittu aika. Nykyisin kuitenkin (tosin arvelen, että näin on vain toistaiseksi) lähdetään siitä, että suojassa ollaan enintään kolme vuorokautta. Tällä hetkellä monissa paikoissa on alettu kiinnittää huomiota väestönsuojien kuntoon, sillä usein niistä on muodostunut varastotiloja, eivätkä ne sellaisenaan sovi väestösuojiksi.

Kotivaran ja turvallisen paikan lisäksi varautumiseen kuuluu hätätilanteen tiedotustietojen tunteminen eli tulisi tietää esimerkiksi faktat, mistä saa luotettavaa tietoa häiriötilanteesta ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa. Väestösuojissa olisi hyvä olla patterilla toimiva radio ja internetyhteys.

Jos väestösuojaa ei löydy tai lähistön väestönsuojissa on täyttä, on suositeltavaa jättää kotialue ja lähteä turvallisempaan tai syrjäisempään paikkaan. Viranomaiset antavat ohjeet näissä tilanteissa. Silloin olisi hyvä olla valmiina kotivara, jonka voi ottaa mukaan.

Häiriötilanteen tullen monet asiat hankaloituvat. Sähköjen katketessa valot tai lämmitys eivät toimi, ruoan valmistaminen hankaloituu ja kylmälaitteet sulavat. Mikäli veden jakelu keskeytyy, hanasta ei tule vettä tai se voi olla saastunutta, eikä edes WC:tä voi vetää.

Kotivara – riittävä määrä ruokaa, juomaa ja muita tarvikkeita – on tärkeää jokaiselle. Niinpä keskityn tässä jutussa seuraavaksi kotivaraan, jota tarvitaan häiriötilanteessa. Kun olin lapsi, vanhemmillani oli maaseudulla perunakellari ja vilja-aitta. Lisäksi kotitilalta saatiin maitoa, munia ja lihaa eli näin ruokaa oli luonnostaan niin paljon, että kaupassa ei käyty kuin korkeintaan 1–2 kertaa viikossa. Vesikin tuli omasta kaivosta. Kotivara oli nimensä mukaisesti kotona.

Vaikka nykypäivänä ei juurikaan löydy lehmiä, kanoja, vilja-aittoja eikä perunakellareita, on tarjolla runsaasti hyviä kotimaisia elintarvikkeita, joista voidaan koostaa kotivara. Varastoa voi myös käyttää ja kierrättää eli näin se uusiutuu ilman että varasto vanhenee liikaa vuosien saatossa. Lisäksi oma kasvimaa tai edes pieni parvekeviljelmä ei olisi pahitteeksi. Esimerkiksi kaasu- tai öljykriisin tullen kaupallinen kasvihuoneviljely voi muodostua vaativaksi tai jopa mahdottomaksi. Kotivaran olisi mielestäni nykypäivänä hyvä riittää ainakin muutamia viikkoja.

Kun kotona säilyttää peruselintarvikevarastoa, kotivaraa, arjen raaka-aineet eivät lopu niin helposti kesken ruoanlaiton. On mukava huomata, kun kotivarasta löytyy esimerkiksi hyvin säilyvää makaronia ja spagettia sekä ketsuppia, eikä tarvitse lähteä kauppaan, vaan niillä ja esimerkiksi säilykkeillä voi loihtia hyvän aterian. Myllyn Paras Kauramakaroni, 350 g on kauralta maistuva pasta ja se toimii vähilläkin lisukkeilla. Kauramakaroni on runsaskuituinen, mikä on hyväksi vatsan toiminnalle. Myllyn Paras Kaura Makaronia voidaan valmistaa vaativissakin tilanteissa 100 % kotimaisesta viljasta Suomessa. Lisätietoa löydät tästä.

Jo koronapandemian aikana moni huomasi, miten tärkeää olisi omata pieni ruokavarasto kotona. Sairaana vetäytyi mieluummin vällyihin ja käytti niitä raaka-aineita, joita kotikaapeista löytyi. Esimerkiksi pakastimeen aiemmin tehdyt ruoat ja leivonnaiset sekä kätevät valmiit leivonnais- ja ruokapakasteet tulivat käytettyä. Pakastimen kätköistä löytynyt pussillinen Myllyn Paras Cocktail-Riisipiirakkaa saattoi pelastaa lounasruokailun. Löydät lisätietoja piirakoista tästä.

Mikäli kriisitilanteessa sähköt katkeavat eikä varageneraattoria ole, tulee ensin syödä huonoiten säilyvät tuotteet jääkaapista ja pakastimesta. Talvella pakasteet voi siirtää ulos.

Yksi tärkeimmistä kotivaran tarvikkeista on puhdas vesi. Sitä varten jokaisen tulisi omistaa iso vesikanisteri, mieluiten ainakin yksi 10 litrainen, jonka voi täyttää vaaratilanteen uhatessa ja ottaa mukaan väestösuojaan. 72 tunnin virallinen kotivarasuositus on vähintään 2 litraa juomavettä asukasta kohden vuorokaudessa. Mikäli taloudessa on lemmikkejä, tarvitaan vettä niillekin. Juomaveden lisäksi tarvitaan vettä ruoanlaittoon ja hygieniaan.

Kriisin ollessa paha, ruoan hankinta kaupoista saattaa osoittautua mahdottomaksi. Voi tulla myös sähkö- ja tietoliikennekatkoksia, jolloin ostosten maksu ainakaan kortilla ei onnistu, kun kassakoneet tai maksupäätteet eivät toimi. Sähkökatkosten johdosta osa elintarvikkeista pilaantuu melko nopeasti myyntikelvottomiksi. Suomella ei ole kansalaisille yleisiä ruokavarastoja, joista ruokaa voisi saada. Tällöin hyvin säilyvät kuivaelintarvikkeet omassa varastossa ovat kultakimpaleita.

Hiutaleista voit tehdä veteen tai muuhun juomaan tuorepuuroa, tai mikäli on tulisija tai kaasua, voit keittää hiutalepuuroa. Kotimaisia puurohiutaleita olisi hyvä pitää aina varastossa enemmän kuin se paketti, joka on jo käytössä. Myllyn Paras hiutaleet säilyvät syötävinä sellaisenaan huoneenlämmössä tai viileämmänkin kuivassa paikassa 10–12 kuukautta. Hiutaleita olisi hyvä hankkia ja omistaa kotivaraksi reilu määrä. Esimerkiksi Myllyn Paras Pikakaura+Kuitu on kuitupitoinen pikakaurahiutale, joka valmistetaan hiutaloimalla ja esikypsyttämällä kaura yhdessä kauraleseen kanssa. Kauralese sisältää runsaasti kauran luontaista ravintokuitua beetaglukaania.

Esikypsytyksen ansiosta Pikakaura+Kuitu kypsyy puuroksi minuutissa tai se sopii tuorepuuroksi sellaisenaan ilman kypsentämistä. Myllyn Paras pikakaurahiutaleiden rasva ei ala härskiintyä säilytettäessä eli viljan entsyymit eivät pilaa viljan ravitsemuksellisesti arvokasta kasvirasvaa, koska ne on höyrytetty. Tämän opin sain Myllyn Paras laboratoriossa, jossa silloinen, edesmennyt Ukrainasta lähtöisin ollut tehtaanjohtaja Simo Zuban minulle opetti: höyrytys on eritoten kauralle tärkeää, jotta hiutaleiden maku ja ravintoarvo säilyvät hyvinä pitkään.

Tässä vielä lista hyvin säilyvistä hiutaleita, jotka sopivat myös tuorepuuroon:

• Myllyn Paras Pikakaurahiutale
• Myllyn Paras KARU Pikakaura-Ruishiutale
• Myllyn Paras Kaura-Tattarihiutale
• Myllyn Paras Neljän Viljan Pikahiutale
• Myllyn Paras OATGOODS Pikakaurahiutale Banaani-vanilja

Tuorepuuron tekeminen onnistuu helpolla kaavalla:

2 osaa nestettä + 1 osa hiutaleita

Sekoita ainekset ja anna puuron tekeytyä huoneenlämmössä tai viileässä (jos maitotuotetta) yön yli tai vähintään 3–4 tuntia.

Vaihtelua varten tuorepuuron kanssa olisi hyvä olla varastossa hyvin säilyviä erilaisia kasvijuomia, kuten kaura-, manteli-, kookos-, cashew- tai soijamaitoa. Myös iskukuumennettu pitkään säilyvä maito sopii hyvin ja nostaa puuron proteiinipitoisuutta. Loraus hunajaa, siirappia tai ripaus sokeria, vaniljasokeria, kanelia tai kardemummaa maustavat puuron maistuvaksi. Makeutusaineita olisi hyvä olla myös kotivarassa, ne säilyvät hyvin ja antavat energiaa. Pienet määrät muutamia mausteita kotivarassa saattavat olla pilkahdus valoa ankeisiin oloihin. Myös kuivatut hedelmäpalat, rusinat ja marjat sekä pähkinät ja siemenet säilyvät ilmatiiviissä pakkauksissa hyvin. Niitä voi lisätä puuroon tai popsia sellaisenaan. Hyviä ja säilyviä lisukkeita puuroon ovat myös huoneenlämmössä säilyvät hillot ja marmeladit. Tulosta itsellesi kotivaraasi esimerkiksi tämä Tuorepuuro luumusta resepti. Saman voit tehdä myös muista marmeladeista tai hilloista, esimerkiksi omena-, vadelma- tai mustikkamarmeladista.

Mikäli sähköä riittää, kotivarassa kannattaa pitää säilyviä jauhotuotteita, kuivahiiva ja suola. Niistä voi pyöräyttää sämpylöitä, leipää tai rieskoja. Myllyn Paras Sämpyläjauhoseoksesta leivot maistuvia sämpylöitä pakkauksen ohjeen mukaan tai vain sekoittamalla aineksista hyvin löysä taikina ja antamalla taikinan tekeytyä useampia tunteja.

Mikäli uunia ei ole sähkön puutteen vuoksi käytettävissä, voit paistaa sämpylät paistinpannulla kaasuliedellä, spriikeittimellä tai nuotiolla. Nämä sämpylät voi leipoa ilman taikinan vaivaamista sekoitettavasta taikinasta, jossa jauhoseoksen gluteeni saa muodostua rauhassa. Reseptissä taikinaan on käytetty jogurttia, mutta voit korvata sen vedellä tai mehulla. Myllyn Paras Kaurainen sämpyläjauhoseos antaa hyvää makua. Annoksesta voi paistaa kahtena päivänä tuoreet sämpylät uuninkestävässä valurautapannussa. Katso Pannusämpylät-resepti tästä ja sovella tilanteen ja kotivarasta löytyvien raaka-aineiden mukaan:

Myllyn Paras Kaurainen-siemennäkkäri on hyvin säilyvä leivontaseos, joka sisältää kaurasuurimoita, kaurahiutaleita ja täysjyväruista, siihen on lisätty auringonkukan-, kurpitsan- ja chiansiemeniä. Lisäämällä seokseen vain vettä ja öljyä, saat vaivattomasti pellillisen herkullista näkkäriä. Mikäli uunia ei pysty käyttämään, voi paistaa näkkäreitä miedolla lämmöllä paistinpannulla tai vaikkapa grillin reunalla. Löydät pakkauksesta reseptin, jota voit soveltaa tilanteen mukaan. Näkkileipiä voi valmistaa jo etukäteenkin, koska ne säilyvät hyvin.

Mukava lisä kotivaraan on Myllyn Paras Lettu- ja vohvelijauho.

Se on kätevä valmis jauhoseos, jolla valmistat herkulliset letut ja vohvelit myös hankalimmissa olosuhteissa. Tarvitset jauhoseospussin lisäksi vain 6 dl vettä. Sekoita nämä kulhossa tasaiseksi paistovalmiiksi taikinaksi. Paista letut paistinpannulla kauniin värisiksi, käytä paistamiseen öljyä tai muuta rasvaa. Vaihtelua saat käyttämällä Myllyn Paras Pinaatti- tai Porkkanalettujauhoja.

Talviaikaan ulkona (parvekkeella tai omalla pihalla) voi säilyttää pakasteita, jotka toimivat kätevänä hätävarana. Pakasteita kannattaa pitää tiiviissä saavissa, jonne eivät eläimet eikä liika kosteus pääse. Mukaan kannattaa lisätä muutama iso pullo (esim1,5 l) vettä, joissa vesi jäätyy pulloon ja näin ne toimivat näin kylmäkallena, jos sää tilapäisesti lämpenee suojasääksi. Tällaiseen ulkopakastimeen voi varat valmisruokia tai niitä voi tehdä sinne etukäteen. Myös herkkuja voi varata, ne saattavat piristää ankeina hetkinä. Myllyn Parhaan pakasteleivonnaiset ovat paistovalmiita, jotka paistetaan ja sitten vaan tarjoillaan. Näidenkin tuotteiden paistamiseen voi hätätapauksissa käyttää paistinpannua.

Kotiin voi myös hankkia spriikeittimen, joka ei tarvitse sähköä. Samaten voi hankkia lisälämmittimeksi esimerkiksi petrolilämmittimen. Näitä varten pitää muistaa varata petrolia. Pelastuslaitoksen mukaan petrolia saa säilyttää kotona 25 litraa tai kodin erillisvarastossa 50 litraa. Petrolilämmitin lämmittää nopeasti ja tehokkaasti. Petrolivälineet ovat ylipäätään hyviä jo vähänkään pidemmän sähkökatkon aikana. Petrolikeitin on meillä käytössä veneellä, ja sillä keittyvät niin puuro, kahvi, perunat kuin ruokakin. Kotivaraksi hankitut suurimot kypsyvät keittimessä vatsaa täyttäväksi ruoaksi. Myllyn Paras Ateriarouhe Kaura-härkäpapu on hyvä lisä kotivaraan, sillä tämä runsasproteiininen seos tarjoaa vaihtoehdon pääruokaan. Löydät lisää tuotteesta tästä. Hyvin säilyviä ovat kaikki suurimot. Löydät niistä lisää tästä.

Tortillat ovat valmista ja hyvin säilyvää ruokaa, joita voidaan täyttää säilykkeillä. Tarvittaessa ne voidaan nauttia kylminäkin. Esimerkiksi Myllyn Paras Kauratortilla on pehmeä, suomalaista kauraa sisältävä tortilla ja Kaura Rieska Tortilla on vähän pienempi, 16 cm:n kokoinen tortilla, joka soveltuu käytettäväksi rieskan tapaan välipalana, ruoan lisäkkeenä tai eväänä.

Jokaisen perheen kotivara voi olla erilainen. Tässä on vielä lopuksi kertausta, miten kotivara voisi koostua:

• Vettä ja kanisterit (n. 2 l puhdasta juomavettä henkeä kohti vuorokaudessa + ruoanlaitto- ja hygieniavesi)
• Aamupalatarpeita: pikahiutaleita tai annospuuroja, sämpylöiden tekoon jauhoja tai jauhoseoksia, kuivahiivaa, suolaa, sokeria, hunajaa, kahvia ja teetä, mahdollisesti hyvin säilyviä kasvisjuomia tai iskukuumennettua maitoa (UHT), näkkileipää, kanamunia (vaihda ne 2 kk välien)
• Pääruokiin säilyviä kuivaelintarvikkeita: pastoja, suurimoita, riisiä, valmiita kuivaruokaseoksia, mausteita, ruokaöljyä, perunoita ja juureksia, liha-, kala- ja ruokasäilykkeitä
• Hyvin säilyviä välipaloja, kuten rusinoita, kuivattuja hedelmäpaloja tai marjoja, pähkinöitä, säilykehedelmiä, tummaa suklaata, energiapatukoita ja siemennäkkäriä - voit valmistaa itsekin niitä varastoon
• Lemmikkien ruokaa ja juomaa

LISÄKSI

• Välttämättömät lääkkeet
• Joditabletit
• Hygieniatarvikkeet, mm vessapaperia
• Ensiaputarvikkeet
• Paristoilla toimiva radio + paristoja
• Paristokäyttöinen taskulamppu + paristoja
• Varavirtalähde esimerkiksi puhelimen lataamista varten
• Retkikeitin + tulitikut
• Käteistä rahaa
• Käsisammutin/sammutuspeite
• Kuivia polttopuita, jos takka tai uuni
• Lämpimiä vaatteita ja peittoja

Apteekeissa myytävät joditabletit sisältävät kaliumjodidia 130 milligrammaa. Se on lähes tuhatkertainen määrä verrattuna ihmisen päivittäiseen jodintarpeeseen. Jodin yliannostus on vaarallista, joten joditabletteja ei tule ottaa varmuuden vuoksi ilman virallista kehotusta.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK pitää yllä sivustoa www.kodinturvaopas.fi, josta löydät muun muassa tärkeitä yhteystietoja, tiedotussivustoja, puhelinnumeroita ja ohjeita, miten toimia eri kriiseissä.

Jutun on kirjoittanut ja osan kuvista ottanut Arja Elina Laine Myllyn Paras Oy:lle