Vatkaa ruisjauhot kiehuvaan veteen, mausta suolalla. Hauduta puuro miedolla lämmöllä kypsäksi n. 1 tunnin ajan välillä sekoittaen. Tarjoa puuro maidon ja voisilmän kera.
Itselläni kävi niin että heitin kattilan pohjalle ihan vahingossa ruisjauhoja kun piti laittaa sinne jotain ihan muuta. Koska minulle ei tule kuuloonkaan että heittäisin pois kelvollisia ruoka-aineksia, niin äkkiä googleen, että mitä reseptejä löytyy ja tännehän sitä päädyttiin. Yllättävän hyvää tuli ja teen varmaan toistekin.
Tuosta vesimäärästä ei ota erkkikään selvää.Miksi siinä ei voi olla desilitroina niin ymmärtäisi tuon 1/2 En käsitä onko tuo puoli desiä vai puoli litraa
Oikea, ruisjauhoista keitetty, ruispuuro ei kypsy edes 1 tunnissa, sitä keitetään ja haudutetaan liedellä 2-3 tuntia. Sitä ei siis keitetä mistään hiutaleista vaan ruisjauhoita, maku on näin aivan toisenlaisen, herkullinen.
Vesi kuumennetaan kattilassa 70 asteiseksi ja ruisjauhot vispataan veteen notkeahkoksi puuroksi.
Kattila laitetaan noin 70 asteiseen uuniin ja aanetaan hautua 2-3 tuntia. Sekoitetaan hautumisen aikana 2-3 kertaa.
70 asteisessa uunissa hautunut puuro otetaan uunista ja puuroon lisätään suola. Jos puuro on liian sakeaa, niin puuroa ohennetaan tarvittaessa kuumalla vedellä.
Puurro laitetaan uunivuokaan. Puuroa paistetaan miedossa noin 120-130 asteisessa uunissa noin 2-3 tuntia.
Miksi tässäkin reseptissä käsketään vispata jauhot kiehuvaan veteen? Olen aina tottunut sekoittamaan ruisjauhot kylmään veteen, jolloin niihin ei jää kokkareita ja lopputulos on silkin pehmeä.
Kiehuvaan veteen vispatessa jauho lähtee turpoamaan eri tavalla kuin kylmään veteen laitettaessa. Molempia tapoja voi toki käyttää ja keittoaikaa mukauttaa tarvittaessa. Terveisin, Kuluttajaneuvonta
Ruisjauhopuuron voi tehdä uunissa. Tällöin vesi tulee kiehauttaa ja lisätä kiehuvaan veteen ruisjauhot vispilällä sekoittaen. Terveisin, Kuluttajaneuvonta
Ruis ja ohrapuurot, veteen keitettynä ovat ihan huippua, samoin isohiutaleinen kaurapuuro. Puurojen syöntiä lisää ja lapsetkin pääsevät nauttimaan niiden taivaallisesta mausta. Kuka muistaa vielä kuinka hyvää ja makoisantuoksuista on aidossa riidessa kuivaatusta rukiista tehty puuro.
Liika suolan nauttiminen on terveysriski, kyllä. Mutta jumbeliina sentään. Eihän se maistu miltään ilman suolaa ja lapsi alkaa inhota koko puuro -konseptia kun syötetään jotain mautonta vesivelliä. Rajansa kaikella ja suolahysterialla.!!!!! Suolaa kohtuudella mausta tinkimättä!
Ihan tuli lapsuus mieleen ruispuuroa syödessä piiitkästä aikaa. Äiti monesti aamuisin keitteli sitä kun olin pikkutyttö ja tämä puuro oli suurinta herkkuani. Ihana löytää se uudelleen. Täyden kympin arvoinen!