Sataprosenttisesti suomalaisesta viljasta tehty kaurainen makaroni

Siinä se nyt on. 100% kotimaisesta viljasta tehty kauramakaroni. Eikä ole hutaisten tekaistu: Kaura on täysjyväkauraa eikä ydinkaurahötöä, vehnä on kuidukasta hiivaleipäjauhoa eikä valkoista vehnää. Kauran määrä saatiin hämmästyttävän korkeaksi.

Makaronimaakarille tässä oli moninkertainen haaste: Paljon kauraa pastaan, ja täysjyväkaurana vielä vaikeampi. Vehnä kotimaista pehmeää vehnää, eikä kovaa ulkomaista durumia lainkaan. Siitä vielä tumma hiivaleipäjauho, joka on vaikeampi kuin valkoinen vehnäjauho. Meinattiin, että tällainen ei onnistu, mutta yritetään edes. Hyvää yritettiin, mutta priimaa tuli. Krediitit onnistumisesta kuuluu tuotekehityksen pellepelottomille ja myllyn makaronimestareille. Samaan syssyyn tehtiin kauraversio myös toisesta klassikosta, Raketti-spagetista.

Kompromissien summahan tämä tietysti on. Jos perinteisten  ”aitojen” pastaominaisuuksien suhteen ei tehdä mitään kompromisseja, pasta tehdään kokonaan valkoisesta durum-ydinvehnästä. Siitä tulee ”oikea” rakenne, mutta raaka-aineet eivät sitten ole kotimaisia ja ravintoarvot ovat valkoisen vehnäjauhon ravintoarvot. Sellaisen pastan tekeminen on myös hyvin helppoa. 

Pasta-skenessä suomalainen omintakeinen sarvimakaroni on kuitenkin suomalaisten oma juttu. Arvostaa sitä tai ei, niin se on ihan suomalaisen arkiruokakulttuurin ytimessä.  Sitä on tehty osittain suomalaisesta pehmeästä vehnästä aina, eikä ruokahifistelijät ole sitä ”oikeaksi pastaksi” tunnustaneet koskaan. Tässäkään ei ole edes yritetty tehdä italailaisen pastan kopiota, vaan parempaa suomalaista makaronia.

Lähes kaikilla ruokakulttuureilla on oma ”pastansa”. On knöödeliä, nuudelia ja mykyjä. Suomessa se on sarvimakaroni. Toinen erikoisuus suomalaisessa ruokaperinteessä on kaura, jota on ”kaurabuumia” syöty hyvin harvassa maassa. Sataprosenttisesti suomalaisesta viljasta tehty kaurainen makaroni on siis suomalainen juttu, jos joku on, vaikkei pastaa Suomessa keksitty olekaan. Mutta tämä tuote on kyllä suomalainen keksintö.

Kaikki suomalaisen ruokakulttuurin elementit ovat saaneet vaikutteita ulkomailta, eikä siinä ole mitään pahaa. Peruna on Perusta. Joulunkin perinneruuat ovat syntyneet raaka-aineista, jotka ovat löytyneet saapuvan rahtilaivan uumenista: Riisipuuro, luumut, rusinat, pähkinät, piparin mausteet, kinkun sinappikuorrutus ja neilikat. Suklaakaan ei ole suomalainen keksintö, ja silti Fazerin Sininen on kansallinen ikoni. Myllyn Paras makaroni kuuluu samaan sarjaan; vähän erikoinen, mutta ylpeästi suomalainen.

Kirjoittaja: Miska Kuusela

Olen Myllyn Parhaan toimitusjohtaja. Ruoka kiinnostaa niin kotikeittiössä, tehtaassa, tekniikassa, tieteessä kuin tilastoissa. Elintarvikealan toimarin hommia olen tehnyt viimeiset viitisentoista vuotta, joten kiinnostaa toki myös ammatillisesti. Ruuan kanssa on mielekästä tehdä töitä, koska ruoka koskettaa kaikkia ihmisiä, ja sen tuotanto on keskeisessä roolissa myös maailmanlaajuisissa kysymyksissä. On kunnia saada olla tekemässä hyvää ruokaa suomalaisten arkeen ja juhlaan. Ryhdyin kirjoittelemaan näitä juttuja kolumneiksi paikallislehteen. Mielipiteet ovat omiani, eivät yrityksen, ja faktat olen tarkistanut mahdollisimman huolellisesti. Keskustelen aiheista mielelläni lisää vaikka Twitterissä.