Ruokablogi

Kesän tullen grillausreseptit ovat suosittuja, varsinkin kun kyse on makkarasta, lihasta, kalasta tai kasviksista. Mutta grillissä voi valmistaa myös suolaisia ja makeita leipomuksia. Tästä jutusta löydät mainioita vinkkejä kesäisiin grillileivonnaisiin.

Nauti hyvällä omatunnolla edullisia, ravitsevia ja maukkaita vilja- ja kasvisruokia, jotka säästävät niin luontoa kuin energiaa.

Suomen ensimmäiset Joululeivonnan SM-kisat järjestetään lauantaina 3.12. Helsingin Teurastamolla. Suomen parhaat kotileipurit yrittävät hurmata tuomariston maukkailla ja näyttävillä joulupöydän leivonnaisilla. 

Kaappeja avatessa voi huomata löytyvän käyttökuntoisia elintarvikkeita, joita ei ole tullut käytettyä aikoihin. Tällaisia ovat esimerkiksi hyvin säilyvät tuotteet, joiden käyttö unohtuu, koska niiden säilymisestä ei ole niin suurta huolta. Kaapista saattaa löytyä useita erilaisia pastoja, suurimoita ja riisejä, monenlaisia hiutaleita ja jauhoja, pähkinöitä ja siemeniä sekä säilykkeitä ja liuta maustavia aineksia. Myös pakastimeen kertyy helposti ns. vararuokaa, esimerkiksi pakastevihanneksia ja pakastetaikinoita, joiden käyttö unohtuu.

Mansikka ja kesä kuuluvat lyömättömästi yhteen. Kun kysytään suosituinta kesän makua, monille ensimmäisenä tulee mieleen suomalainen mansikka. Se on kaikenikäisen herkku, eritoten tuoreena sellaisenaan, salaateissa, jäätelöannoksien makoisana marjana, leivonnaisissa, jälkiruoissa, täytekakkujen kruununa tai marjapöperöissä maidon kanssa. Mansikka maistuu myös muissa muodoissa, kuten mehuna, hillona tai pakastemarjana. Tässä blogissa kerron mainiosta mansikasta ja paljastan ideoita mansikkaherkkuihin.

Pehmeä smoothie hellii vatsaa ja antaa energiaa maukkaassa muodossa. Luonnollisen herkulliseen välipalajuomaan sekoitetaan nyt villiyrttejä – nokkosta, voikukkaa ja siankärsämöä. Kesän trendikkäin emäntä tai isäntä ihastuttaa vieraansa tarjoamalla brunssilla marjaisia tuorepuuroshotteja.

Kotien pihoista, metsien ja niittyjen reunamilta löytyy valtavat määrät luonnonyrttejä eli hortia: voikukkaa, nokkosta, vuohenputkea, maitohorsmaa, käenkaalia, pieniä koivunlehtiä ja pieniä pihlajansilmuja. Kun opit tuntemaan nämä, omaat hyvän alun hortatuntemukselle, josta on hyvä jatkaa. Syötäviä lajeja on satoja. Suurin osa luonnonyrteistä jää käyttämättä, lieneekö syynä pelko siitä, että luonnonkasveja ei tunneta tarpeeksi hyvin. Aloita tutustuminen helpoimmista tutuista luonnonyrteistä.

Tiesitkö, että Suomessa tehty kotimainen pasta ei olekaan täysin kotimaista? Suomalaisen viljan lisäksi pastoissa on aina rakennetta tuovaa durum-vehnää, jota tuodaan ulkomailta. Nyt Myllyn Paras tuo markkinoille täysin kotimaisen vaihtoehdon.

Helmikuussa markkinoille saapui Myllyn Paras -lettujauhosarja, joka sisältää kolme kätevää tuotetta: Lettu- ja vohvelijauhon, Pinaattilettujauhon ja Porkkanalettujauhon. Tuotteet pelastavat päivän niin kotikeittiöissä kuin retkiolosuhteissakin. Jauhoseoksiin lisätään vain neste ja taikina on paistovalmis. Tuotteet ovat maidottomia ja kananmunattomia, joten ne soveltuvat lähes kaikille lettuherkuttelijoille. Tuotteille on myönnetty Hyvää Suomesta -merkki.

Miksi kaurapuuron pitäisi aina maistua makealta? Voisiko sen tuiki tutun maito-voisilmä-kaura -yhdistelmän korvata vaikkapa pistämällä puuron päälle pekonia ja avokadoa?
Filmitähti Cameron Diaz ylistää Body Book -kirjassaan puuroja, ja nimenomaan suolaisia puuroja. Lempparikseen hän ilmoittaa kaurapuuron, jota höystetään paistetulla kesäkurpitsalla, karamellisoidulla sipulilla ja kananmunilla. Koko komeuden viimeistelee ponzukastike.

Piparinleivonnan SM-voiton 2020 ja samalla #Someleipurit2021 -tittelin aikuisten sarjassa voitti tamperelainen tuplamestari Leena Taivalsaari. Haastattelimme Leenaa ja pyysimme häntä kertomaan hieman itsestään sekä mitä hän odottaa Someleipurin pestiltä.

Piparinleivonnan SM-voiton 2020 ja samalla #Someleipurit2021 -tittelin nuorten sarjassa voitti rovaniemeläinen Maija Vuonokari. Haastattelimme Maijaa ja pyysimme häntä kertomaan hieman itsestään sekä mitä hän odottaa Someleipurin pestiltä.

Viime vuonna Kotimaiset Kasvikset ry ja Puutarhaliitto ry nimesivät vuoden vihanneksiksi juurikkaat. Niistä tutuin on monikäyttöinen punajuuri, lisäksi ryhmään kuuluvat kelta-, valko- ja raitajuuri. Ravitsemuksellisesti juurikkaat ovat hyviä, sillä ne sisältävät runsaasti kuituja, vitamiineista muun muassa beetakaroteenia, C- ja E-vitamiinia sekä B-ryhmän vitamiineja, joista erityisen hyvin folaattia sekä myös kivennäisaineita, kuten kalsiumia, kaliumia, magnesiumia, sinkkiä ja rautaa. Punajuuret ovat syksyn trendijuureksia, sillä ne ovat taloudellista syötävää täyttäen vatsan terveellisesti ja auttaen näin myös painonhallinnassa.

Siinä se nyt on. 100% kotimaisesta viljasta tehty kauramakaroni. Eikä ole hutaisten tekaistu: Kaura on täysjyväkauraa eikä ydinkaurahötöä, vehnä on kuidukasta hiivaleipäjauhoa eikä valkoista vehnää. Kauran määrä saatiin hämmästyttävän korkeaksi.

Raparperi on mainio kasvi, sillä se tuottaa satoa heti keväällä, kun taas monet muut kasvit antavat odottaa sadonkorjuuta syksyyn asti. Ensimmäisissä raparperiherkuissa on aina alkavan kesän tuntu. Raparperin varret ovat parhaimmillaan nuorina, mutta satoa on mahdollista saada koko kesän ajan, kun muistaa leikata varsia pois välillä. Raparperista voi käyttää syöntiin ainoastaan varret. Raparperin lehdet ovat myrkyllisiä. Alkukesästä kannattaa pakastaa raparperin varsia kuorittuina ja viipaloituina sellaisenaan muovipussiin. Kun sulatat raparperit, valuta ylimääräinen neste pois ennen raparperipalojen käyttöä.