Miten kaurasta tuli kuuma ja kiinnostava?

Vispipuuro puolukoilla

(julkaistu muokattuna Aamupostin Kolumnissa 1.10.2019)

 

Vilja-alalle viime vuosikymmenellä tullessani pidin kauraa vanhana ja tylsänä juttuna, ja niin piti moni muukin. Kun sitä alkoi tutkia lähemmin, se osoittautui aika hämmästyttäväksi. Hienoja ravintoarvoja, gluteeniton, tutkittuja terveysvaikutuksia. Suomi on kauran tuotannon ”suurvalta” ja meillä sille poikkeuksellisen sopivat kasvu-olosuhteet, pitkät perinteet ja osaaminen. Muualla maailmalla kaura oli ihmisruokana suhteellisen tuntematon ja epäkiinnostava. Sitten alkoi tapahtua, ja paljon tapahtuikin. Kaura ”löydettiin”, niin meillä kuin muuallakin, ja siitä tuli ruuassa yksi kuumimmista ja kiinnostavimmista asioista.

 

Voisi sanoa, että täysjyväkauraa kannattaisi aina syödä enemmän; sitä ei oikeastaan voi lisätä ruokavalioonsa liikaa, toki kohtuullisen kalorisaannin rajoissa. Sen kuidut, rasvat, hiilihydraatit ja proteiinit ovat terveellisiä ja hyvässä suhteessa toisiinsa. Myös kananmunien parissa touhuttuani olen puolivakavissani sanonut, että ihminen ei tarvitsisi muuta kuin kauraa, kananmunia ja lisäksi vähän vihanneksia C-vitamiinin tarpeeseen. Kananmunissa on kaikki ravintoaineet ja joka ikinen aminohappo, mutta ei kuitua eikä riittävästi hiilihydraatteja ja hyviä rasvoja, jotka taas kaurassa on. Kauran terveysvaikutusten kannalta olennaista on, että se olisi täysjyväkauraa – ns. ydinkaurassa ei ole paljon muuta kun hiilareita.

 

Kaura tarkoitti ennen pitkälti ikävää kaurapuuroa, mutta ”kaurabuumin” myötä sitä on ilmaantunut moniin tuotteisiin juomista leipään, muroihin, jugurtteihin ja eineksiin. Vain kymmenen vuotta sitten oli yleinen totuus, ettei kaurasta voi tehdä leipää tai maitoa, mutta kylläpä vain voi, kun toimeen ryhdyttiin.

 

Kaurapuurokin on muuttunut mauttomasta vellistä moniksi maukkaiksi ja helppokäyttöisiksi tuotteiksi, joita itse tuunailemalla voi kehitellä kaikenlaista. Perinteisen pikakauran (johon itse en koske) rinnalle on myös tullut eri tavoin leikattua ja valssattua kauraa, joilla puuron luonne muuttuu täysin. Omat suosikkini ovat kaurarouhe ja kauralese, joista tehdyllä puurolla alkaa päiväni, usein kananmunalla täydennettynä. Kauralese on kauran osista ”crème de la crème”, eli kaikkein parhaat osat – ja siitä tehty puuro tosi hyvää, vaikkei lese ehkä siltä kuulosta. Kunkin kauratuotteen keittämiseen on myös omat niksinsä, joita voin jakaa myöhemmin.

Plain text

  • Et voi lisätä HTML-tageja.
  • Verkko- ja sähköposti-osoitteet muuttuvat linkeiksi automaattisesti.
  • Pitkät lauseet rivittyvät automaattisesti.