Tuhatlehti

Vadelma-suklaa mille-feuille

Tuhatlehti edustaa ranskalaisen leipomotaiteen kirkkainta kärkeä. Leivonnaisen nimi on hieman harhaanjohtava – oikeassa tuhatlehdessä on vain 729 ohutta taikinakerrosta! Kuten yleistä leipomomaailmassa, niin tuhatlehden alkuperästä kuin kirjoitusasustakin (millefeuille vs. mille-feuille) taitetaan edelleen peistä. Eräiden näkemysten mukaan mille-feuille -henkisiä leivonnaisia on leivottu jo Bysantin ajoista, toiset lukevat sen historian alkavan vasta 1800-luvun Pariisista. Kuten yleensä tällaisissa tilanteissa, olen itse taipuvainen pitämään viihdyttävintä tarinaa oikeimpana. Se kuuluu näin:

Voitaikina tunnettiin Ranskassa jo keskiajalla, ja sen lehtevyyttä osattiin hyödyntää erilaisissa leivonnaisissa (gâteau feuillé, pastéz d’Espaigne fueiltéz, jne.). Modernin mille-feuillen isänä voidaan kuitenkin pitää 1600-luvulla vaikuttanutta Uxellen markiisin keittiömestaria François Pierre de La Varennea, jota pidetään ranskalaisen keittiön ensimmäisen kulta-ajan airuena.  Vuonna 1651 julkaistussa suurteoksessaan ”Cuisinier françois” de la Varenne esittelee kokkaavalle maailmalle modernin mille-feuillen prototyypin ”tourte à la frangipanen”. de la Varennen marsipaanitorttu sai kuitenkin odottaa lähes 150 vuotta ennen kun toinen ranskalaisen keittiön suuri nimi Grimod de La Reynière nosti sen esille gastronomisessa merkkiteoksessaan Almanach des Gourmandsissa. Saman aikakauden kuuluisin keittiömestari Marie-Antoine Carême viimeisteli sitten mille-feuillen muotoon, jossa me sen nykyisin tunnemme. Suuren yleisön tietoisuuteen mille-feuillet tulivat kuitenkin vasta 1867, kun eräs Pariisin kuuluisimmista pâtissiereista, Adolphe Seugnot, alkoi tarjota niitä leipomossaan.

Mille-feuille kutsutaan toisinaan Napoleonin leivokseksi. Tällekin nimelle on kaksi kilpailevaa selitystä. Ensimmäinen on se, että Napoleon Bonaparten keittiömestari Dunand yritti varastaa kunnian leivoksen keksimisestä ja nimesi sen uudestaan keisarin mukaan. Waterloon taistelun tappion jälkimainingeissa Napoleonin nimi riisuttiin sitten kaikista ruokalajeista, jolloin se sai Ranskassa takaisin alkuperäisen nimensä. Monissa maissa (kuten Suomessa) väliaikainen nimi jäi kuitenkin käyttöön. Toinen, melkoisesti tylsempi selitys on puolestaan se, että Napolissa on valmistettu jo vuosisatojen ajan mille-feuilleja, ja niitä kutsuttiin nimellä Napolin leivokset. Aikojen saatossa nimi vääntyi muotoon Napoleon.

Katso Vadelma-suklaa mille-feuille -resepti.

Plain text

  • Et voi lisätä HTML-tageja.
  • Verkko- ja sähköposti-osoitteet muuttuvat linkeiksi automaattisesti.
  • Pitkät lauseet rivittyvät automaattisesti.