Piparkakut joulun perinteessä - kehitys hunajapiparkakuista maustepiparkakkuihin ja vaaleisiin joulupipareihin

Vaaleat Joulupiparit kahdella eri täytteellä

Tähän joulublogiini olen kerännyt joulupipareiden perinteitä. Olen selvittänyt piparkakkuperinteitä kirjoista ja vanhemmilta sukupolvilta perheeni ja ystävieni kautta sekä kerron omista perinteistäni.

Piparkakut joulun perinteessä

Alun perin piparkakut ovat olleet mesileipiä, joita on leivottu kotioloissa hunajasta, ruisjauhoista ja mausteista. Tummuutta pipareihin ovat antaneet alun perin ruisjauhot - ei siirappi. Hunaja on ollut aikoinaan halpaa ja siksi sitä on käytetty. Myöhemmin hunaja on korvattu siirapilla ja sokerilla. Piparkakuilla on ollut keskiajalla uskonnollisia merkityksiä. Aikoinaan uskottiin, että pitämällä piparkakkua kirkonmenojen ajan taskussa, vältyttiin sairauksilta.

Voit leipoa ruisjauhoista piparkakkuja, katso resepti tästä.

Ruispiparit

Piparkakut ovat tulleet Suomeen Tukholman kautta Saksasta. Tukholmassa aloitettiin piparkakkujen teollinen valmistus 1600-luvulla sokerileipomoissa eli konditorioissa. Piparkakkujen leivontaan käytettävät jauhot muuttuivat pikkuhiljaa vaaleammiksi ja lopulta valkoisiksi vehnäjauhoiksi. Piparkakut olivat juhlaherkkua, mm. kartanoissa piparkakkuja leivottiin nimipäivätarjoiluihin.

Katso tästä vinkki Hunajapipareihin.

Pehmeät Hunajapiparit

Piparkakkuja käytettiin myös lääkkeenä. Vuonna 1733 Linné opetti: ”Piparkakkujen mausteet suojaavat ruumista sairaudelta, mutta ovat myrkkyä ennestään sairaille”. Pippuria on käytetty jo keskiajalta lähtien yhtenä piparkakun mausteena. Tällöin uskottiin siihen, että mitä enemmän eksoottisia mausteita: kanelia, kardemummaa, neilikkaa ja inkivääriä piparkakuissa on, sitä terveellisempiä piparkakut ovat. Mausteista mainitaan lisäksi pomeranssinkuori 1750-luvun keittokirjassa Ruotsissa.

Piparkakkujen eri muodot tulevat jo keskiajalta, jolloin muodoilla oli symbolisia merkityksiä. Esimerkiksi luostareiden kahvipöydissä esiintyneiden eläinhahmoisten piparkakkujen tarkoituksena oli karjaonnen turvaaminen.

Onnea tuovat varmasti myös nykypäivän piparkakkujen hevosenkenkämuodot. Katso resepti tästä.

Hevosenkenkäpiparit

Piparkakkutalo-trendi ei ole uusi, sillä piparisia taloja on rakennettu todella kauan, Saksassa 1600-luvulta asti. Tunnetuimmiksi piparimökit tulivat 1800-luvun lopulla Hannu ja Kerttu -sadun mukana, koska satu innoitti jo silloin leipomaan piparimökkejä.

Katso tästä resepti ja sitä kautta valmistusvideo Piparkakkutaloon - tämähän on melkein kuin Hannun ja Kertun mökki.

Piparkakkutalo

1800-luvun puolivälissä piparkakkujen reseptit olivat tarkkaan varjeltuja salaisuuksia Suomessa. Esim. Raumalla Riikolan piparkakkujen ohje oli Riikolan emännän tarkkaan varjeltu salaisuus. Nämä piparkakut eivät olleet ohuita, vaan paksuja pieniä piparipalloja.

Riikolan piparkakut
(Riikolan piparkakut / kuvannut Arja kuvasta, jonka on alun perin kuvannut Jouko Levanto Wsoy:lle)

Vasta 1900-luvun alusta lähtien piparkakkujen leivonta on yleistynyt kodeissa, koska sitä ennen 1800-luvulla raaka-aineet olivat kalliitta ja harvojen saatavilla. Piparkakkureseptejä on jaettu äidiltä tyttärille ja ne ovat levinneet talouskoulujen myötä. Itsekin olen perinyt äitini keittokirjoja, joita hän käytti talouskoulussa 1950-1960 luvun taitteessa. Monista näiden kirjojen ohjeista on tullut itselleni perinneleivonnaisia.

Kodin Keittiökirja

Oma piparkakkuperinteeni lähtee lapsuudesta ja itselleni joulupiparit olivat Länsi-Suomessa aina ruskeita. Monet ruotsalaiset perinteet ovat vahvimmillaan Suomessa juuri Länsi-Suomessa. Piparitaikana keitettiin kattilassa, mukana oli siirappia, voita, jauhoja ja mausteita. Melko pitkään leivoin samantyyppisestä taikinasta lasteni kanssa joulupipareita- ja piparkakkutaloja.

Katso itse leivottavan piparkakkutaikinan ohje tästä.

Perinteinen piparkakkutaikina

Lapsuudenkodissani tarjoiltiin jouluna erikseen siirappisten piparkakkujen lisäksi vaaleita joululeivonnaisia, joita ei kutsuttu piparkakuiksi, vaan niillä oli muita nimiä. Tällaisia olivat esimerkiksi murotaikinasta pikkusormenpaksuisina kaneli-sokeriseoksessa pyöritellyt ässät, kotikuntani Kosken perinneleivonnaiset Paakelsit ja ranskalaiset vohvelit, joissa on mokkatäyte välissä.

Paakelsit

Ystäväni Tiina, jolla on sukujuuret Lahden seudulla, muistelee, että heillä on aina syöty ruskeita maustepipareita. Tosin heillä on leivottu muutakin, kuten ranskalaisia vohveleita, lusikkaleipiä ja pursotinkeksejä.

Katso tästä resepti ranskalaisiin vohveleihin.

Ranskalaiset vohvelit

Tuttuni Tuija muistelee, että heillä on aina syöty eniten ruskeita joulupipareita. Vaaleita sydämen muotoisia joulupipareita oli joskus jouluna, mutta niitä oli muulloinkin – ne eivät liittyneet hänen muistaakseen erityisesti jouluun.

Vaaleat piparit mantelilastuilla

Sirkka-Liisa muistelee, että heillä tehtiin jouluna murotaikinasta S-pipareita ja samasta taikinasta leivottiin pyöreitä litteitä pipareita, joiden päällä oli sokeria ja kanelia. Pohjanmaalta sukujuuria omaava Ritva kertoi, että heillä oli jouluna myös vaaleita pipareita ja lusikkaleipiä.

Naapurini Tarja kertoo, että Pohjanmaalla mummo ja täällä Hyvinkäällä hän ja äiti ovat leiponeet vaaleita pipareita ja ne on leivottu aina sydänmuotilla. Piparit on jätetty paistettaessa hyvin vaaleiksi, lähes valkoisiksi.

Vaaleat sydänpiparit

Ystäväni Katri kertoo, että heillä on aina syöty tummia joulupiparkakkuja. Hänen sukujuurensa ovat Uudellamaalla ja Hämeessä. Ystäväni Eija kertoi, että hänen isänsä lapsuudenkodissa Joensuussa joulupiparit eivät ole kuuluneet joulutarjoiluihin. Sen sijaan puolikuun muotoisia luumutäytteisiä joulutorttuja oli tarjolla. Eijan äidin kotona Hyvinkäällä on leivottu hyvin rapeita ja ohuita ruskeita piparkakkuja jouluksi ”Ohuet Piparit”-reseptillä. Piparit olivat hyvin suussa sulavia, eikä niistä voinut leipoa esimerkiksi piparitaloa. Myös kaneliässät ja vaaleat vinoruudut ovat olleet osa jouluperinteitä, kertoo Eija.

Katso reseptit Taatelisiin Vinoruutuihin ja Viipale pikkuleipiin.

Taateliset vinoruudut

Kaksosäiti-ystäväni Tiinan äiti on Lapista ja heillä on ollut käytössä vanha resepti ”Ruskeat piparkakut”. Hän ei muistele suvussaan niinkään vaaleiden pipareiden olleen perinteenä. Kolmosäiti-ystäväni Susanna kertoo, että heidän suvussaan on ollut tapana leipoa sekä tummat paksut ja mehevät vanhan ajan joulupiparit, että vaaleat joulupiparit. Heillä vaaleissa pipareissa ei ole käytetty mitään mausteita ja ne on jätetty paistettaessa hyvin valkeiksi.

Vanhaa perinnettä mukailtuja piparkakkuja voit leipoa helposti, kun yhdistät piparkakkutaikinan ja ruistaikinan, katso resepti tästä.

Piparit yhdistetystä Ruis- ja Piparitaikinasta

Viime aikoina olen käyttänyt joulun aikaan eniten Myllyn Paras Perinteistä Piparkakkutaikinaa, josta on helppo leipoa piparkakkuja. Koska taikina on leivottu voihin, siinä maistuu valmistaikinoista eniten lapsuuteni joulu. Perinteinen Piparkakkutaikina pitää hyvin muotonsa, kun leivotaan pieniä tarkkoja muotoja. Katso resepti tästä.

Joulun sydän-ikkunapiparit

Tänä jouluna olen rikkonut perinteitäni leipomalla hiljattain markkinoille tulleesta Myllyn Paras uudesta Vaaleasta Piparitaikinasta erilaisia piparkakkuja. 

Vaalea Piparitaikina
Vaalea piparitaikina 500 g

Vaaleat Joulupiparit kahdella eri täytteellä

Vaaleat joulupiparit kahdella eri täytteellä

Vaaleassa piparitaikinassa ovat vallitsevina inkiväärin ja omenan maku, siirappia ei ole käytetty, jotta väri on säilynyt piparitaikinassa vaaleana. Katso tästä resepti vaaleisiin joulupipareihin.

Uusimpana innostuin leipomaan haastatteluissani useasti kerrottuja vaaleita sydänpiparkakkuja Vaaleasta Piparitaikinasta. Piparkakut onnistuivat mainiosti. Voit leipoa samanlaisia itse: Kauli taikina ohueksi, ota sydänmuotilla piparkakkuja, laita ne uunipellille, voitele munalla ja ripottele halutessasi pinnalle mantelilastuja, raesokeria tai laita keskelle nokare paistonkestävää puolukka-karpalomarmeladia. Paista 200 asteisen uunin toiseksi ylimmällä tasolla reilu 5 minuuttia.

Kuvasarja Arja:

Vaalea Piparitaikina

Vaaleiden sydänpiparien leivonta

Vaaleat puolukka-kirsikkahillopiparit

Vaaleat piparit mantelilastuilla

Vaaleat Puolukka-kirsikkahillopiparit kypsinä

Historialähteenä blogiin on käytetty:
Hilkka Uusivirran Suomalaisen ruokaperinteen keittokirjaa
Inga & Kristiina Aaltosen Piparkakkukirjaa
Arja Elinan Seija-äidin Kodin Keittiötaito-kirjaa vuodelta 1959
Arja Elinan haastattelemien sukulaisten ja ystävien kertomuksia joulun piparkakkuperinteistä
Wikipedia

Plain text

  • Et voi lisätä HTML-tageja.
  • Verkko- ja sähköposti-osoitteet muuttuvat linkeiksi automaattisesti.
  • Pitkät lauseet rivittyvät automaattisesti.