Vehnäjauhosta makaronilaatikon kautta kauratortillaan
Myllyn Paras on jo yli 90 vuoden ajan tuottanut kotimaisista raaka-aineista hyvää suomalaista ruokaa.
Ei sellaista suomalaista ruokapöytää, jossa Myllyn Paras ei olisi ollut läsnä. Vuonna 1928 viljelijöiden omaan käyttöön perustettu kauramylly on ehtinyt näkemään monta yhteiskunnan murrosvaihetta. Toimintoja on kehitetty läpi vuosikymmenten, sormi kuluttajan pulssilla, vastaamaan niin ajan henkeä ja tarpeita kuin alati muuttuvia makutottumuksia ja ruoanlaiton uusimpia trendejä.
Kauppamyllyksi Tuottajain Myllynä toimintansa aloittanut mylly ryhtyi vuonna 1936 – uusi aluevaltaus aikanaan sekin. Hyvinkäällä, jonne mylly taannoin perustettiin, kun oli huomattu ihan johtokuntatasolla, että "vehnäjauho on niin hyvää, että se kelpaa helsinkiläisillekin leipureille." Laatuajattelu onkin aina ollut yksi yrityksen toimintaa ohjaavista arvoista; sen mukana on pystytty ja uskallettu katsoa asioita laajalla perspektiivillä – suomalaisen ruokakulttuurin kehittämisen ja rikastuttamisen lähtökohdista.
Suomalaisen ruokakulttuurin merkkipaaluja
Vuonna 1979 tehtiin Myllyn Parhaassa päätös, jonka kauaskantoista merkitystä tuskin kukaan osasi silloin odottaa – aloitettiin sarvimakaronin tuotanto.
"Sarvimakaronin voidaan sanoa olevan suomalaisen pastakulttuurin alullepanija ja rakentaja", kertoo Myllyn Paras Oy:n toimitusjohtaja Miska Kuusela. "Sen myötä syntyi hyvin suomalainen ruokailmiö, jonka tänä päivänä tuntee meistä jokainen – makaronilaatikko."
Muotiruokia tulee ja menee, mutta makaronilaatikon suosio ei näytä hiipumisen merkkejä. Se on kestosuosikki niin kouluissa, lounasravintoloissa kuin viikonloppukokkauksissa. Miska Kuusela kertoo, että paljolti tämän ansiosta sarvimakaroni on edelleen ylivoimaisesti suosituin pastamuoto Suomessa.
Sarvimakaronia ryhdyttiin viemään Neuvostoliittoon asti, mutta Myllyn Paras loi saman tien aktiivisesti katseitaan jo uusiin kehityskohteisiin. Vuonna 1988 yritys aloitti ensimmäisenä Suomessa laminoitujen pakastetaikinalevyjen valmistuksen.
Pakasteina saatavat torttutaikinalevyt ja niitä seuranneet piparkakkutaikinalevyt suorastaan mullistivat suomalaisen joulupöydän, helpottaen valmisteluja merkittävästi.
"Pakastetaikinat olivat yksi oman aikakautensa kulttuurimuutos", Miska Kuusela toteaa. "Samalla ne ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka Myllyn Paras on pystynyt edistämään suomalaista ruoanlaittoa hyvinkin monipuolisesti."
Yllättävän monipuolinen suomalainen elintarvikevalmistaja
Myllyn Paras on vakiinnuttanut asemansa yhtenä merkittävimmistä suomalaisista elintarvikkeiden valmistajista; brändi tunnetaan suomalaisissa kodeissa erittäin hyvin.
Se, mikä Miska Kuuselan mukaan edelleen tulee monelle yllätyksenä, on yrityksen laaja ja monipuolinen tuotevalikoima. Jos kaurahiutaleet, sarvimakaroni sekä torttu- ja piparitaikinat muodostavat Myllyn Parhaan tarjooman ns. kovan ytimen, tänä päivänä sitä täydentävät erilaisten jauhojen ja jauhoseosten lisäksi monet hiutaleet, puurot, pastat, pullat, viinerit, riisipiirakat ja monet muut tuotteet. Myllyn Paras -tuotteita löytyy kaupan monesta eri hyllystä, ja ne tarjoavat erinomaisia vaihtoehtoja mitä erilaisimpiin tilanteisiin ja makunautintoihin.
"Pyrimme olemaan läsnä suomalaisten arjessa ja tarjoamaan heidän käyttöönsä mahdollisimman monipuolisen valikoiman laadukkaita, Suomessa valmistettuja elintarvikkeita", Miska Kuusela painottaa. "Viimeisimpiä kehitystyömme saavutuksia ovat viime vuonna lanseeraamamme texmex-kauratortilla ja pizzapohjat sekä juuri markkinoille tulleet, ensimmäiset täysin kotimaiset kuviopastat."
Vuosittain yritys jalostaa noin 75 000 tonnia viljaa. Tuotteiden kotimaisuusastetta pyritään Miska Kuuselan mukaan kasvattamaan koko ajan.
"Meidän käyttämistämme raaka-aineista peräti 90 prosenttia on kotimaisia. Ulkomailta meille tuodaan ainoastaan riisiä, spagettia ja durum-vehnää, koska niitä ei saa Suomesta. Suosimme lähiviljelijöitä ja sen ansiosta kotimaiset raaka-aineet tulevat Hyvinkäälle pääsääntöisesti alle 200 kilometrin päästä."
Päästöjen vähentämisen ja muiden ympäristönäkökulmien saadessa koko ajan enemmän painoarvoa suomalaisten arvomaailmassa Myllyn Paras pyrkii vastaamaan myös näihin odotuksiin omassa toiminnassaan. Raaka-aineiden ja energian käyttöä tehostetaan jatkuvasti, ja esimerkiksi biojätteen määrää vähennetään tuotannon toimintatapoja kehittämällä. Kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään määrätietoisesti; jo 15 vuotta sitten toimintansa aloittanut oma voimalaitos polttaa raaka-aineenaan öljyn sijaan hiutaletuotannossa syntyvää kauran kuoriainesta; syntyvä energia hyödynnetään prosessihöyrynä, kuumana vetenä sekä kiinteistön lämmityksessä.
