Gelato – Suussasulava italialainen jäätelö

Gelato-ja-vohveli

Italialaisen gelaton historia ulottuu 1500-luvun loppupuolelle, jolloin arkkitehti ja harrastelijakokki Bernardo Buontalenti sai tehtäväkseen suunnitella näyttävät juhlat Espanjan kuninkaan vierailun kunniaksi. Buontalenti tarjoili kuninkaalle kermaisen, jäähdytetyn jälkiruuan ja gelato oli syntynyt. Buontalentia pidetään gelaton keksijänä. Ennen gelaton keksimistä tarvittiin kuitenkin paljon muita oivalluksia, kuten aasiassa keksitty jäämurskan sekoittaminen hedelmiin ja arabialaisten oivallus valmistaa sokerista siirappia ja tehdä sorbettia.

Tunnetuksi gelato tuli sisilialaisen Procopio dei Coltellin (1651-1727) myötä, perittyään kalastaja-isoisänsä Fransescon keksimän  gelatokoneen. Procopei kehitti konetta edelleen, opiskeli  kokiksi ja muutti Pariisiin. Pariisissa hän avasi vuonna 1686 kaupungin ensimmäisen kahvilan, Le Procoben, joka toimii kaupungissa edelleen. Kahvilasta muodostui suosittu paikka tuon ajan kuuluisuuksien parissa ja vähitellen tieto gelatosta levisi laajemmalle yleisölle.
Gelaton valmistusainesten  hintojen laskun ja valmistusta helpottavan teknologian kehittymisen myötä gelatosta tuli lopullisesti suosittu 1920-1930-luvuilla, jolloin Italian katukuvaan ilmestyivät ensimmäiset gelatoa myyvät kojut.

Gelato vs. tötteröjäätelö

Gelato on italiaa ja suomeksi käännettynä tarkoittaa jäätävää, jääkylmää, jäätynyttä, mutta käytännössä jäätelöä. Joidenkin mielestä gelato on jotain hienompaa kuin jäätelö, mutta jäätelöä se on, sen italialainen versio.
Gelato on kuitenkin omanlaisensa jäätelö, jolla on tarinan lisäksi oma tyylinsä. Jos verrataan gelateriasta ostettua italialaista jäätelöä ja jäätelökioskista ostettua tötteröä, ero kahden tyylin välillä on helppo  huomata.
Gelaton koostumus on pehmeä, hiukan venyvä ja tiivis. Tötteröjäätelön pehmeys on erilaista, koostumus on ilmavampi  ja jäätelö sulaa herkemmin. 
Erot näiden kahden jäätelötyylin välillä muodostuvat suurimmaksi osaksi raaka-aineiden, valmistusmenetelmän ja säilytyksen eroista. Gelato tehdään maitoon, tötteröjäätelö useimmiten kermaan. Gelatossa on vähemmän tai ei ollenkaan kananmunaa ja useimmiten rasvaa vain 4-6%, kermajäätelössä noin 10%. 
Gelato vispataan hitaammin kuin tavallinen jäätelö, näin ollen gelatossa on mukana vähemmän ilmaa ja koostumus ei ole yhtä ilmavan kuohkea kuin tötteröjäätelössä. Tavallinen jäätelö vaatii kylmemmän säilytyslämpötilan kuin gelato, siksi gelato on pehmeämpää ja sulaa myös hitaammin kuin tavallinen jäätelö.

Kumpi jäätelöistä on parempaa on täysin makuasia. Itse sanoisin, että riippuu tilanteesta ja molemmat.

Siinä, missä perinteistä jäätelöä on vaikea tehdä kotioloissa ilman tarkoitukseen sopivaa jäätelökonetta, gelatoa voi tehdä yksinkertaisillakin välineillä. Gelaton valmistaminen ilman jäätelökonetta vaatii oikeastaan vain aikaa, tarkkuutta ja aika paljon intoa yrittää. Ensimmäinen kerta on haastavin, mutta parin kokeilukerran jälkeen valmistus alkaa sujua ja lopputulos palkitsee.

Gelaton ainekset

5 dl täysmaitoa
4 keltuaista
150 g sokeria
vaniljatanko

Tarjoiluun 
Vohvelit Myllyn Paras Lettu- ja Vohvelijauhoista.

Gelaton valmistusohje

Mittaa maito ja puolet sokerista kattilaan. Kuumenna lähes kiehuvaksi koko ajan sekoittaen. Ota kattila levyltä heti, kun ensimmäiset kuplat ilmestyvät. Anna maidon jäähtyä suunnilleen huoneen lämpöiseksi ja poimi sitten vaniljatanko pois.

Vatkaa keltuaiset ja jäljelle jäänyt sokeri yhteen. Yleiskoneella noin 2-2,5 minuuttia.
Käännä koneen vauhti hitaalle. 
Lisää jäähtynyt maito kaatamalla se mukaan hitaasti kolmessa erässä. Lopeta sekoittaminen, kun ainekset ovat tasaisesti sekaisin.

Kaada seos takaisin kattilaan ja kuumenna hitaasti.
Sekoita kokoajan vispilällä ja ota kattila levyltä heti, kun seos tuntuu paksummalta. Älä anna seoksen kuumentua liikaa, jotta siihen ei muodostu paakkuja kananmunasta.
Voit pitää tilkan kylmää maitoa käden ulottuvilla. Lisää se kattilaan, jos seos tuntuu kuumenevan liikaa.
Jatka sekoittamista kunnes seos on jäähtynyt huomattavasti.
Voit nopeuttaa jäähtymistä nostamalla kattilan tiskialtaaseen, jonka pohjalla on muutama sentti kylmää vettä.

Jäähdytä vispikulho pakastimessa.
Kippaa seos kulhoon ja nosta kulho takaisin pakastimeen.
Ota kulho 45 minuutin kuluttua pakastimesta ja vispaa seosta pallovispilällä tehokkaasti 1-2 minuuttia. Gelato on tässä vaiheessa kermamaisen paksua.
Palauta kulho pakastimeen.
Toista vispausvaihe puolen tunnin välein, kunnes koostumus on muuttunut pehmeäksi jäätelöksi. Tähän menee noin 4-6 lisävispauskertaa, eli 3-4 tuntia.

Nauti gelato tuoreeltaan tai pakasta se ilmatiiviissä astiassa. Anna pakastetun gelaton pehmetä huoneenlämmössä kymmenisen minuuttia ennen tarjoilua. Gelato on parhaimmillaan heti tuoreeltaan, mutta kestää parin päivän pakastuksen.

Gelaton maustaminen

Jos haluat maustaa gelaton esimerkiksi pistaasi- tai saksanpähkinöillä: 
Riko kuorettomat pähkinät paloiksi ja lisää palat kuumaan maitoon ja anna maidon jäähtyä hitaasti kannella peitettynä. Siivilöi pähkinänpalat pois ennen keltuaisiin sekoittamista.

Jos haluat maustaa gelaton esimerkiksi mansikoilla, muilla marjoilla tai hedelmillä:
Aja marjat tai hedelmät esimerkiksi sauvasekoittimella karkeaksi pyreeksi. Jäähdytä pyre jääkaapissa ja sekoita gelatoon ensimmäisen pakastusvaiheen jälkeen.
Älä käytä maustamiseen valmiita hilloja, koska ne tekevät gelatosta liian makean.

Koristele gelato esimerkiksi pähkinän paloilla, marjoilla tai suklaarouheella.

Plain text

  • Et voi lisätä HTML-tageja.
  • Verkko- ja sähköposti-osoitteet muuttuvat linkeiksi automaattisesti.
  • Pitkät lauseet rivittyvät automaattisesti.