Pitkään käytännössä sekä kantarelli- että suppilovahveroista kermamuhennettuja tehneenä, väitän seuraavaa; kun puhdistat ja huuhtelet vahverot, hakkaa ne kastiketta varten pieneksi, ei pitkiä luiroja paloja, koska jäävät pannulla paistamisen jälkeen sitkeäksi, eivätkä muutenkaan ole kovin nopeasti ruoansulatuksessa sulavia.
Pieneksi paistaminen poistaa tämän ongelman.
Jos pakastat tuoreita sieniä, voit ryöpätä ne nopeasti pannulla, ilman rasvaa ja pussittaa pakkaseen, sieltä sitten hiukan ennen paistamista huoneen lämpöön, todella helppo pilkkoa veitsellä työlaudalla osittain kohmea nyytti ja pannulle.
Sekä tuoreet, että pakastetut laitetaan pannulle ilman rasvaa, paistetaan kunnes vesi on haihtunut, lisätään voita ja jatketaan pienellä tulella paistamista, lisätään sipulihake vasta loppuvaiheessa, niin että ehtii kuitenkin freesaantua, ei saa kärventää.
Ripotellaan hyvin pieni määrä karkeaa vehnäjauhoa päälle, pyöräytellään lastalla muutama kerta, lisätään kerma, valkopippuri, suola.
Suppilovahverokastikkeeseen sopii myös erittäin hyvin valkopippurin ja sipulin lisäksi loraus vähäsuolaista soijakastiketta ja kermaa.
Muhitetaan, kunnes sakenee.