Vinkit
Suomen kielessä voitaikina erotetaan vähäisemmästä serkustaan lehtitaikinasta. Voitaikinahan sisältää nimensä mukaisesti reilusti voita, kun lehtitaikinassa se on korvattu margariinilla, jolloin siitä voivat nauttia myös vegaanit. Ranskan ja englannin kielissä tällaista eroa ei nimitasolla tehdä, vaan pâte feuilletéella tai puff pastrylla voidaan tarkoittaa kumpaa vain – tuleepa joihinkin taikinaresepteihin voin tai margariinin sijasta laardia!
Klassisen reseptin (méthode française) mukaan leivottaessa syntyy 730 ohutta taikinakerrosta ja 729 voikerrosta. Ammattileipomoissa käytetään yleensä ns. kuivaa voita (beurre de tourage), jonka rasvaprosentti on 84%, kun tavallisessa voissa se on 82%. Koska vettä on vähemmän, taikina ei hajoa kaulitessa niin helposti, ja lopputuloksesta tulee helpommin tasalaatuinen. Pikareseptissä (méthode hollandaise) voi sekoitetaan suoraan taikinaan, jolloin lopputulos ei ole yhtä ilmava tai elegantti. Leivonnaisia valmistettaessa käytetään taikinana usein pâte feuilletée levéetä, joka sisältää hiivaa ja kananmunia. Taikinan kohotessa tapahtuva fermentoituminen lisää sen volyymia melkoisesti.
Voitaikinan (tai lehtitaikinan!) suosiota selittää monta asiaa, joista yksi ranskalaisessa keittiössä merkittävä on se, että ne soveltuvat erinomaisesti sekä suolaisiin ruokiin että jälkiruokiin. Suolaisista tunnetuin lienee bœuf Wellington, voitaikinaan käärittyä naudan sisäfilettä. Makeista leivonnaisista suurinta mainetta ovat niittäneet mille-feuille, palmier sekä pithivier.
Katso reseptit voitaikinasta leivottuihin pikkusyötäviin:
Vegaaniset maapähkinä-hillo minicroissantit
Kommentteja ja keskustelua