Mausteisista ruoista voi oppia pitämään harjoittelemalla

Tänään vietetään kansainvälistä tulisen ja mausteisen ruoan päivää. Mausteiset, mehevät padat ja ihanasti yrteiltä tuoksuvat ruoat ovatkin tammikuun parasta ruokaa.

Ruoan mausteisuus on hyvin yksilöllinen kokemus, johon vaikuttaa niin geeniperimä kuin ympäristökin. Mausteisen ruoan sietokykyä voi kuitenkin harjoitella. Myllyn Paras kokosi yhteen tietoa makuaistin ja mausteisten ruokien sietokyvyn kehittymisestä. Jutun lopussa voit testata leikkimielisessä testissä, mitä maustetta muistutat.

Makuaistin kehittyminen alkaa kohdusta

Makuaistin kehittyminen alkaa jo kohdussa ja ensimmäiset makunystyrät ilmestyvät sikiölle kahdeksan viikon kuluttua hedelmöityksestä. Ensimmäiset makuelämyksensä sikiö saakin lapsivedestä, jonka makuun äidin syömä ruoka vaikuttaa. Synnyttyään vauva jatkaa eri makuihin tutustumista imetyksen kautta. Äidin ruokavalio muokkaa tässä vaiheessa vauvan tulevia makuelämyksiä rintamaidon kautta. 

Makuaisti on vastasyntyneen kehittynein aisti ja vauvalla on suussaan noin 30 000 makunystyrää. Aikuisikään tultaessa jäljellä on enää noin kolmannes. Siksi vauvoille varsin maukas ja maistuva ruoka on aikuisen suulle usein liian mietoa tai mautonta.

Aivot rekisteröivät makuja kokemusten perusteella koko ihmisiän makuaistia kehittäen. Vauvoilla ja kasvavilla lapsilla on luontainen mieltymys makeampiin ja rasvaisiin ruokiin, kun taas suolaisista ja kirpeistä mauista opitaan pitämään usein vasta aikuisiällä. Myös hormonit vaikuttavat asiaan ja usein naiset saavat helpommin mielihyvää makeista sekä kirpeistä mauista kuin miehet. 

Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sen vaikeampi on oppia pitämään uusista mauista. Ikääntymisen myötä maku- ja hajuaisti myös heikkenee, jolloin esimerkiksi suolaa ja sokeria tarvitaan entistä suurempi määrä antamaan saman makuelämyksen.

Mausteiden maailma

Makumieltymykset ovat yksilöllisiä ja niihin vaikuttavat niin geeniperimä kuin ympäristökin. Mausteisen ja tulisen ruoan sietokykyä voi kuitenkin myös harjoitella. Tulisen ruoan polte mielletään usein mauksi, mutta todellisuudessa aistimus on kipua. Chilin syöminen antaa aivoille ”kuumuusvaroituksen”, johon aivot reagoivat tuottamalla euforiaa aiheuttavia endorfiineja. Tämä selittää osittain mieltymystä tuliseen ruokaan.

Kun vahvasti mausteista ruokaa syö usein, tottuvat aivot siihen eivätkä pidä tulisuutta enää uhkana. Näin toleranssi tulista ruokaa kohtaan kasvaa. Tutkimusten mukaan tulista ruokaa kannattaa syödä, koska sillä on paljon terveysvaikutuksia. Esimerkiksi chilin sisältämällä kapsaisiinilla on syöpää ja tulehduksia ehkäiseviä sekä antioksidanttisia vaikutuksia. Lisäksi kapsaisiini edistää ruoansulatusta ja alentaa kolesterolia.

Lähteet: theguardian.com , nytimes.com , ruokatieto.fi , tiede.fi

Leikkimielinen testi

Testaa leikkimielisessä testissä, mitä maustetta muistutat!