Hyvä ja paha karppaus - haastattelussa laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen


Hanna Partanen

Hanna
Partanen toivoo, että dieetit eivät tuhoaisi ruokakulttuuria ja sosiaalista
elämää.

– Miksei voisi nauttia hyvällä omalla tunnolla palasen mummon täytekakkua?
Ei sitä ole joka päivä tarjolla. Ruokailun pitäisi olla myös nautinto.


-Karppaus ei sovi kaikille, ihminen on
yksilö. Karppauksen suhteen on myös ylilyöntejä. Vain hyvin harva pystyy
elämään loppuelämänsä alakarppauksella, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna
Partanen sanoo.

Muoti-ilmiöksi
noussut vähähiilihydraattinen ruokavalio eli karppaus (engl. low carp) on Suomessa
puhuttanut yllättävän sitkeästi ja pitkään. Yleinen käsitys on, että karppaus
tarkoittaa esimerkiksi perunan, riisin, pastan ja viljatuotteiden käytön
lopettamista kokonaan. Alakarppauksessa jopa suuri osa kasviksista ja
hedelmistä on kiellettyjen listalla.

Laillistettu
ravitsemusterapeutti Hanna Partanen törmää karppauskysymykseen vastaanotollaan
Diacorin tiloissa pääkaupunkiseudulla, luennoillaan kautta maan sekä elämäntaparemonttiryhmissä.

-On harhaa, että äärimmäisen pitkälle
viedyllä alakarppauksella, jossa hiilihydraatit jäävät maksimissaan 20 grammaan
päivässä, voisi kuka tahansa elää lopun elämäänsä. Myöskään tutkimuksia sen
pitkäaikaisvaikutuksista ei ole, hän sanoo.

Partanen
kertoo, että alakarppauksessa esimerkiksi jopa punajuuren tai porkkanan käyttö
on kiellettyä korkean hiilihydraattipitoisuuden vuoksi.

-Kollegani kokeili dieettiä ja hänkin
totesi, että alakarppaus on niin vaativaa, että harva siihen pystyy. Miksi
ruoan suhteen muutenkaan pitäisi kärsiä ja tehdä ruokailusta tieteen
harjoittamista? Onhan ateriointi myös kulttuuria ja sosiaalista kanssakäymistä.

Annoskoolla
on väliä

Partanen
muistuttaa, että ihminen on yksilö ja ravitsemuksellista yleisohjetta on turha
tarjota. Toisilla esimerkiksi on geneettisesti suurempi hiilihydraattiherkkyys
kuin toisilla.

-Jos lounaan jälkeen väsyttää, niin
silloin voisi miettiä hiilarien vähentämistä ja säästää niitä hieman
ilta-aterialle tai iltapalalle.

Hyvä
puoli karppauksessa Partasen mukaan on se, että hiilihydraattien laatuun
kiinnitetään huomiota. Karppaajalla myös kasvisten käyttö lisääntyy ja sillä on
hyviä terveysvaikutuksia. Valkoinen jauho ja sokeri eivät ole ihmiselle
tarpeellisia. Siihen ajatukseen hän kannustaa myös ruokapalvelujen tarjoajia.

-Lounaalla salaattibaarissa saatan
ihmetellä miksi pastasalaatissa ei voi olla täysjyväversiota tai miksi leipä on
täysin valkoista.

Itselle
sopiva ruokavalio löytyy kokeilemalla. Yleisesti Partanen suosittelee kasvisten,
hedelmien ja marjojen sekä vähärasvaisten maitotuotteiden lisäämistä. Hyvää
kasvikunnan proteiinia saa muun muassa soijavalmisteista, kuten tofusta sekä
pavuista, linsseistä, pähkinöistä. Hän kannustaa myös täysjyväviljatuotteiden
lisäämiseen.

-Kohtuullinen täysjyväviljojen käyttö
on tutkimuksissa havaittu monella tapaa terveelliseksi.


Hanna Partanen

Ravitsemusterapeutti,
terveystieteiden maisteri Hanna Partanen tuli tutuksi MTV3:n ohjelmasta Olet mitä syöt. Hän on julkaissut myös
samannimisen kirjan. Hanna itse on kasvissyöjä muun muassa eettisistä syistä.
Hän kuitenkin liputtaa täysipainoisen ja monipuolisen ruokavalion puolesta.

Viljarieskaa
ja kuningatarmisua

Myllyn
Paras kiinnittää erityisen paljon huomiota raaka-aineiden terveellisyyteen. Tarjolla
on runsaasti erilaisia hiutaleita ja leseitä, jauhoja, litisteitä, rouheita, suurimoita ja
jopa taikinoita, joissa on täysjyväviljaa ja runsas kuitupitoisuus. Tuotteissa
on kuitenkin huomioitu myös niiden leipoutuvuus.

Täysjyväpastaa
on eri muodoissaan niin, että lapsetkin on helppo niihin totuttaa myös kahvila-
ja ravintola-annoksissa. Täysjyväpasta on myös miellyttävä lisä esimerkiksi
salaateissa.

HoReCa-tuotteissa, erityisesti leivissä ja sämpylöissä, on suuri valikoima täysjyväviljaa
sisältäviä tuotteita. Nykyasiakasta miellyttävät myös esimerkiksi siemenillä
höystetyt sämpylät lounas- tai jopa illallispöydissä.


ruislimppu_200.jpg : 10Kb

Myllyn Paras Ruislimppu on leivottu täysjyvärukiista valmistetusta ruijauhosta. Ruista on 100 % viljaraaka-aineista.

Myllyn Paras HoReCa-nettisivustolta löytyy runsaasti vinkkejä itse tehtäviin terveellisiin
makunautintoihin, kuten vaikkapa ruisgrissinit, viljarieska tai
sieni-riistapiiras.

Herkkuja
ei kuitenkaan ole unohdettu. Reseptikansiosta löytyy terveellisiä reseptejä
myös makeannälkään. Kahvin kanssa maistuisi vaikkapa kaura-toscaperhoset tai puolukkapiirakka ruis-kermaviilitaikinasta. Jopa illallispöytään sopivat
houkuttelevat ruis-suklaasuukko tai rukiinen kuningatarmisu.



Faktaa:

  • Vähähiilihydraattisessa
    ruokavaliossa
    (VHH) eli karppauksessa (engl. low carb) rajoitetaan hiilihydraattien määrää
    virallisiin ravintosuosituksiin verrattuna.
  • Alakarppaus on erittäin vähähiilihydraattinen ruokavalio.
  • Hyväkarppaus
    on ruokavalio, jossa hiilihydraattien määrää vähennetään ja otetaan ne runsasravinteisista
    ruoka-aineista, esimerkiksi täysjyväviljasta.

Terveellinen ruokavalio:

  • Muista kuidut,
    suosi täysjyvätuotteita, erilaisia siemeniä ja leseitä.
  • Suosi
    vähärasvaisia maito- ja lihavalmisteita sekä hyvälaatuista rasvaa. Kalasta
    saat terveellisiä rasvahappoja.
  • Suosi kasvisproteiineja, kuten pähkinöitä, papuja ja soijaa, vältä
    liiallista rasvan ja suolan käyttöä.
  • Vähennä
    suolaa lisäämällä muita mausteita ja yrttejä.
  • Juo vettä
    riittävästi pitkin päivää.

TEKSTI

MARJA
NYMAN

KUVAT

HANNA
PARTANEN

&

MYLLYN
PARAS OY

Tiedoteryhmä