Merveilleux

Merveilleux

Ranskalaisen leipomokulttuurin helmiä läpikäydessä ei voi olla kiinnittämättä huomiota siihen, että suurin osa edelleen suosituimmista leivonnaisista valmistetaan pieniä myöhempiä muunnoksia lukuun ottamatta satoja vuosia vanhoilla resepteillä. Ranskalaisia patisserieita kiertäessä saa helposti sellaisen kuvan, että koko leipomotaide on jämähtänyt jonnekin Napoleonin aikakaudelle.  Ehkä juuri siksi Merveilleux on ihastuttavan raikas tuulahdus jauhonpölyiseen maailmaan.

Merveilleuxien isänä pidetään pohjoisranskalaista Fréderic Vaucampsia, joka päätti vuonna 1985 uudistaa jo silloin rasistisena pidetyllä nimellä varustetun Tète de nègre –leivonnaisen. Tuloksena oli ihastuttavan kevyt ja kuohkea marenki- ja crème fouettée –pallo, jonka hän nimesi Ranskan ensimmäisen tasavallan ajan muodikkaiden naisten kutsumanimen mukaisesti Merveilleuxeiksi. Toden totta, nämä ilmavat ja värikkäät kauniit pallerot tuovatkin mieleen Champs d’Elyséesillä aikanaan käyskennelleet kirkasvärisillä hameillaan, avonaisilla decolteillaan sekä korkeilla peruukeillaan kerskailleet kaunottaret.

Pariisissa, jossa eri leivonnaiset nousevat tasaisin väliajoin uudestaan muotiin, Merveilleuxit ovat olleet viimeisen vuoden ajan suuressa huudossa. Merveilleuxeja myyvien leipomoiden edessä saattaa nähdä kymmenien ihmisten pituisia jonoja. Oikeaoppinen tapa nauttia näitä syntisen maukkaita pallukoita on tietenkin kauniina kevätpäivänä vaaleanpunaisen picnichuovan päällä puistossa. Todella dekadentti leipuri tarjoaa niitä sunnuntain myöhäisellä aamiaisella rosésamppanjan kera, Ravelin Rapsodie espagnolen soidessa taustalla.

Katso Merveilleux-resepti tästä.

Plain text

  • Et voi lisätä HTML-tageja.
  • Verkko- ja sähköposti-osoitteet muuttuvat linkeiksi automaattisesti.
  • Pitkät lauseet rivittyvät automaattisesti.