Diabetes

Mikä on Diabetes?

Diabetes on yleistymässä entisestään Suomessa elintapojen muuttuessa. Tällä hetkellä tyypin 1 diabetesta sairastaa Suomessa noin 40 000 ihmistä ja tyypin 2 diabetesta yli 190 000 henkeä. Lisäksi 50 000-100 000 sairastaa diabetesta tietämättään. Tulevaisuudessa tautitapausten määrä vain kasvaa, sillä sen on arvioitu lisääntyvän jopa 70 prosentilla kymmenessä vuodessa. Suurin yksittäinen tekijä, jolla kakkostyypin diabetesta voitaisiin ehkäistä kansallisella tasolla, on ravitsemusvalistus - kakkostyypin diabetes kun voitaisiin pitkälti ehkäistä juuri elintapoja muuttamalla.

Diabeteksesta aiheutuvia oireita ovat muun muassa virtsanerityksen lisääntyminen, jano, laihtuminen ja väsymys. Hyvin korkea sokeripitoisuus veressä voi johtaa vakaviin seurauksiin, esimerkiksi ketoasidosiin, joka on vaikea, välitön ensiapua vaativa myrkytystila. Toinen vakava tilanne on hypoglykemia eli liian alhainen verensokeri, joka voi johtaa shokkiin.

Diabetesta hoidettaessa saatetaan turvautua insuliinihoitoon, mutta ruokavalio pyritään pitämään mahdollisimman normaalina. Tärkeä hoidon osa-alue on myös painonhallinta, josta voit lukea lisää tästä linkistä.

Millainen on diabeetikon ruokavalio?

Toisin kuin yleensä luullaan, diabeetikoille ei tarvitse tarjota erityisesti heitä varten keinomakeutettuja leivonnaisia. Diabeetikko voi syödä sokeria sisältäviä ruokia kohtuudella. Sokeria tärkeämpää on pitää huolta rasvan määrästä. Ruokavalintojen tulisi aina olla vähärasvaisia tai rasvattomia.

Diabeetikolle ei ole suurta eroa siinä, käyttääkö makeutusaineena hedelmä- vai tavallista sokeria. Tärkeintä on, että kerta-annos ei ylitä noin kymmentä grammaa eli ruokalusikallista. Jos haluaa enemmän makeutta, voi sokerin makeutta vahvistaa käyttämällä rinnalla keinomakeutetta. Diabetesliitto suosittelee, että juomat makeutetaan keinomakeutteella ja leivonnassa käytetään tavallista sokeria.

Lue lisää diabeteksesta osoitteesta www.diabetes.fi sekä uusista ravitsemussuosituksista osoitteesta www.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/.

Onko glykemiaindeksistä hyötyä?

Glykemiaindeksi (GI) on kehitetty kuvaamaan ruoan aiheuttamaa verensokerin nousua aterian jälkeen. Matalan glykemiaindeksin ruoat ovat järkevä valinta diabeetikolle. Ruoat jakautuvat matalan/pienen, keskisuuren ja korkean/suuren indeksin ruokiin. Matalan indeksin ruokia ovat muun muassa monet kasvikset, hedelmät, marjat, kokojyväleipä, pasta, peruna, maitovalmisteet ja fruktoosi. Keskisuuren indeksin ruokia ovat esimerkiksi tavallinen sokeri, jäätelö, valkoinen riisi ja maustettu jogurtti. Suuren indeksin ruokia ovat vaalea leipä, riisimurot, ranskanperunat, perunasose ja glukoosi eli rypälesokeri. Pääsääntöisesti suuren indeksin ruoat (ns. nopeat ruoka-aineet) nostavat verensokeria nopeammin kuin pienen indeksin ruoat (ns. hitaat ruoka-aineet).

Diabeetikolla matalan glykemiaindeksin ruokavalio vaikuttaa tutkimusten mukaan edullisesti pahaan LDL-kolesterolitasoon, vähentää matalien verensokereiden määrää joissakin tapauksissa ja on yhteydessä parempaan hoitotasapainoon ja pienempään vyötärön ympärysmittaan.

Elintarvikkeista saatavia GI-arvoja ei ole esillä kovinkaan monissa tuotteissa. Aterianjälkeiseen verensokeriin vaikuttavat glykemiaindeksin lisäksi monet muut seikat, kuten ateriakokonaisuus ja hiilihydraattien määrä.

Glykemiaindeksin toimintaperiaate on selostettu yksityiskohtaisemmin Diabetesliiton julkaisussa Diabetes ja lääkäri 2/2004, joka on saatavana osoitteessa http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=480.

Diabeetikoille hyödyllisiä Myllyn Paras -tuotteita:

Näiden ja muiden Myllyn Paras -tuotteiden tarkat ravintosisältötaulukot saat esille tästä linkistä. Tarkemmat tuotetiedot Myllyn Paras -tuotteista saat tästä linkistä.

Neljän Viljan Hiutale 850 g	Irtonainen Riisi + Ohra	Tumma Makaroni	KARU Pikakaura+Ruishiutale
Kuitua 12,1 g/100 g	Kuitua 7,3 g/100 g	Kuitua 6,0 g/100 g	Kuitua 12,3 g/100 g